Rokotuspykälän ehdottomuus aiheuttaa vastarintaa: ”Hoitajat jopa sanoutuvat mieluummin irti kuin ottavat rokotuksen”

SuPer vaatii, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille aseteta rokotuspakkoa.

rokotusvelvoite

Päätös, missä tiloissa työskenteleviä rokotussuojavelvoite työpaikoilla koskee, ei läheskään aina ole perustunut lääketieteelliseen arvioon, SuPerin jäsenet raportoivat. Kuva Ingimage.

Teksti Sonja Kähkönen sonja.kahkonen@superliitto.fi

Suuri määrä SuPerin jäseniä on ollut yhteydessä liittoon tartuntatautilain niin sanottuun rokotuspykälään liittyen. Yhteydenotot ovat koskeneet pääasiassa influenssarokotusta. Työnantajat ovat tulkinneet rokotuspykälän tarkoittavan rokotepakkoa, mikä on aiheuttanut jäsenissä vastarintaa.

– Osa jäsenistä on todennut, että he sanovat itsensä mieluummin irti kuin ottavat influenssarokotuksen, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo.

Paavolan mukaan jäsenet eivät lähtökohtaisesti ole rokotusvastaisia, eivätkä vastusta rokotusohjelmia. Influenssarokote ei kuitenkaan tarjoa varmaa suojaa virusta vastaan, minkä lisäksi joillakin on terveydellinen syy olla ottamatta rokotetta.

– Jäsenet toki ymmärtävät, että rokotetta edellytetään tiettyjen potilasryhmien kanssa työskenteleviltä. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi syöpäpotilaat, joiden vastustuskyky on hoitojen myötä alentunut.

Mainos

Kysymyksiä kuitenkin herättää se, onko influenssarokote välttämätön esimerkiksi kotihoidossa, mielenterveys- tai kehitysvammatyössä. Nämä asiakasryhmät kohtaavat arjessaan muutenkin ihmisiä, joilla rokotuksia ei välttämättä ole.

– Esimerkiksi palvelutaloissa vierailee omaisia, jotka eivät välttämättä ole ottaneet rokotusta.

Työnantajat ovat menetelleet lainvastaisesti

SuPerilaisten yhteydenotoissa on paljastunut, että työnantajat ovat vaatineet rokotuksen ottamista jopa lainvastaisesti.

– Työntekijöitä on uhkailtu lomautuksilla ja työsuhteiden päättämisillä, jos influenssarokotusta ei ole otettu. Joissakin tilanteissa määräaikaisuuksia ei ole enää uusittu, kun työntekijä ei ole ottanut rokotetta, Silja Paavola toteaa.

SuPerilaiset ovat myös kertoneet, että työpaikkojen kahvihuoneiden ja muiden sosiaalisten tilojen seinille on kiinnitetty avoimia listoja rokotuksen ottaneista henkilöistä. Näin ei tietenkään pidä toimia, Paavola huomauttaa.

SuPer vaatii, että pakkoa rokotusten ottamiseen ei aseteta

SuPerin näkemys on, että tartuntatautilakiin kirjattavan säännöksen tulee olla suositusluontoinen.

– Rokotuskattavuuden parantamiseksi tulisi käyttää valistusta ja kannustusta sen sijaan, että rokotukseen pakotetaan, Paavola sanoo.

Mikäli rokotusvelvollisuus säilyy pakollisena, tulisi Paavolan mukaan ainakin selkeämmin kirjata, että rokotusvelvoite koskee ainoastaan niitä tiloja, joissa se on lääketieteellisen arvion mukaan perusteltua. Säännöksessä tulee myös avata täsmällisemmin sitä, missä tilanteissa rokotusvelvollisuudesta voidaan työpaikoilla poiketa.

– Säännöksissä tulee myös olla selkeämpi kirjaus siitä, että työntekijällä ei ole velvollisuutta antaa rokotustietojaan eli terveydentilatietojaan muille henkilöille.

Sosiaali- ja terveysministeriö selkiyttää parhaillaan rokotuspykälää. Muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 5. joulukuuta.

Lue SuPerin kannanotto rokotuspykälään liittyen.

Lue myös: Rokotussuojaa koskeva laki kaipaa selkeyttä – työnantajat tulkinneet lakia äärimmäisen tiukasti.

Sinua voisi kiinnostaa myös

”Unettomia öitä on viettänyt moni” – HUSin yt-neuvottelut päättyivät 280 työntekijän irtisanomiseen

Lähihoitajan työnkuva vaihtelee maasta toiseen, mutta yksi tekijä yhdistää: työ kuormittaa

Henrika Nybondas-Kangas on KT:n uusi toimitusjohtaja