Petteri Orpon (kok.) hallitus on toteuttanut jo monta sosiaaliturvan ja työttömyysturvan heikennystä. Nyt leikkuriin on lähdössä sairauspäiväraha. Kesäkuussa tehdyn esityksen mukaan sairauspäiväraha pienenisi vuodessa vähintään 27 633 euroa tienaavilta.
SuPerissa on laskettu, että esimerkiksi 35 000 euroa vuodessa ansaitsevalle lähihoitajalle muutos tarkoittaisi noin 300 euron vähennystä sairauspäivärahaan 30 arkipäivän ajalta. Kokonaisuudessaan sairausloman aikaiset kuukausitulot laskisivat yli tuhannella eurolla.
– Pitkä sairausloma on jo nyt taloudellisesti vaikea tilanne matalapalkkaiselle työntekijälle. Sairauspäiväraha ei ole yksittäinen eikä ainoa hallituksen leikkaus, joka kohdistuu lähihoitajiin, toteaa SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg.
Esimerkiksi keväällä voimaan tulleet asumistuen leikkaukset ja omavastuun korotukset ovat jo koskettaneet monia lähihoitajia.
Työperäisiä sairauksia
Sairauspäivärahan leikkaus tuntuu erityisesti pidemmälle sairauslomalle jäävien työntekijöiden toimeentulossa.
Kun työntekijä sairastuu, työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Monissa työehtosopimuksissa on sovittu pidemmästä palkanmaksusta. Esimerkiksi SOTE-sopimuksessa työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus täyteen palkkaan yhteensä 60 päivältä.
SuPerin edustamilla sote- ja varhaiskasvatusaloilla pitkille sairauslomille jäädään tilastollisesti useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Nuoremmissa ikäryhmissä yleisimmät pitkän sairausloman syy ovat mielenterveysongelmat.
– Lähihoitajan työ on fyysisesti ja usein myös mielenterveydelle raskasta. Tähän myös työnantajien tulisi kiinnittää enemmän huomioita ja etsiä sopivia ratkaisuja työn keventämiseksi, silloin kun työntekijän jaksaminen ja kehon hyvinvointi sitä edellyttävät.
Myös lyhyemmät sairauspoissaolot ovat sote- ja vaka-aloilla usein työperäisiä, sillä flunssa ja muut herkästi leviävät taudit tarttuvat ihmisten kanssa työskennellessä. Näitäkin tapauksia hallitus on keksinyt kurittaa niin sanotulla sairaussakolla eli ensimmäisen sairauspäivän omavastuulla.
Sairaana töihin?
Lakimuutosta valmisteleva sosiaali- ja terveysministeriö laskee, että muutos tuo noin 60 miljoonan euron säästöt, ja arvioi, että se lisää työllisyyttä ”käyttäytymisvaikutusten kautta”. Toisin sanoen tavoitteena on, että sairaiden toimeentuloa pienentämällä työntekijöiden sairauspoissaolot vähenevät.
– Pahoin pelkään, että eivät poissaolot näillä toimilla vähene. Sairastuminen ja työkyvyttömyys eivät ole ihmisestä itsestään kiinni, eikä tavoitteena voi olla, että ihmiset menevät sairaina töihin. Säästövaikutuksetkin voivat jäädä vaatimattomiksi, kun ihmiset joutuvat hakemaan sairauspäivärahan sijaan korvaavaa tukea jostain muualta.
Sairauspäivärahan leikkauksesta on tarkoitus sopia vielä tämän vuoden aikana. Muutoksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.
