Sote-uudistus on lähellä toteutumista – lähihoitajille uudistus voi tuoda uudenlaisia ammatillisia mahdollisuuksia

Jos sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden uudistus etenee aikataulussaan, osa uudistusta koskevista laeista astuu voimaan jo heinäkuussa.

Sote-uudistus on lähellä toteutumista. Päästäänkö tällä kertaa maaliin asti? Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Sote-uudistuksen on määrä astua voimaan vuoden 2023 alussa, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueiden vastuulle. Edustajat hyvinvointialueita johtaviin aluevaltuustoihin valitaan vaaleilla ensi vuoden alussa.

SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno pitää sote-uudistuksen läpimenoa todennäköisempänä kuin koskaan aikaisemmin. Nyt valmisteltu malli on riisutumpi kuin aikaisemmat eikä se sisällä yhtä kiistanalaisia kohtia kuin esimerkiksi edellisessä uudistuksessa ajettu valinnanvapaus.

– SuPer pitää sote-uudistusta kaiken kaikkiaan kannatettavana. Tärkeää on, että julkinen sektori kantaa päävastuun palveluista. Uudistus pitää viedä maaliin nyt.

 

Lähihoitajat siirtyvät vanhoina työntekijöinä

Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueen järjestämisvastuulle. Poikkeuksia ovat Helsinki ja Uusimaa: Helsingin kaupunki säilyttää uudistuksessa alueensa palveluiden järjestämisvastuun ja Uudellamaalla palvelut järjestää neljä hyvinvointialuetta. Erikoissairaanhoito jää molemmissa HUS-yhtymän vastuulle.

Tavoitteena on, että suuremmat yksiköt pystyvät järjestämään palvelut ja palveluketjut saumattomammin kuin yksittäiset kunnat ja kuntayhtymät.

Monen lähihoitajan työssä suurin yksittäinen muutos on se, että työnantaja vaihtuu. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alusta alkaen.

Työntekijöiden siirrossa noudatetaan niin sanottua liikkeen luovutuksen periaatetta eli työsuhteet pysyvät ennallaan, ja siirtymähetkellä voimassa olevat työsuhteen oikeudet, edut ja velvollisuudet säilyvät. Anne Sainila-Vaarno pitää esitystä hyvänä.

– Lakiesityksessä tulisi vielä huomioida, että työntekijöitä tulee kohdella vanhoina työntekijöinä myös niissä tilanteissa, joissa kunnan sopimat ulkoistussopimukset mitätöidään tai irtisanotaan ja palvelut siirtyvät sote-uudistuksessa hyvinvointialueiden vastuulle.

 

Tasapuolinen kohtelu koskee myös palkkausta

Sainila-Vaarno muistuttaa, että muutoksessa on pidettävä kiinni samapalkkaisuudesta eli siitä, että samasta tai yhtä vaativasta työstä maksetaan samaa palkkaa. Hyvinvointialueiden vastuulle siirtyy työntekijöitä useiden eri työnantajien alaisuudesta, ja työnantajan tehtävä on kohtuullisessa ajassa poistaa palkkaerot korottamalla matalimpia palkkoja.

– Palkkaharmonisointi koskee koko hyvinvointialuetta, ja tähän täytyy osoittaa valtion varoista erillistä rahoitusta, Sainila-Vaarno sanoo.

Sitä, kuinka suurelle osalle lähihoitajista palkkaharmonisointi johtaa palkkojen nousuun ja kuinka suuria korotukset ovat, on vielä mahdotonta sanoa.

 

Työnkuva saattaa muuttua monipuolisemmaksi

Hyvinvointialueiden väliaikaishallintojen on tarkoitus aloittaa toimintansa kesän jälkeen, kun ensimmäiset sote-uudistuksen voimaantuloa koskevat lait on hyväksytty eduskunnassa. Samalla alkaa työnantajien valmistautuminen muutokseen. Henkilöstön siirtoja koskevia yhteistoimintaneuvotteluita aletaan todennäköisesti pitää jo syksyn aikana.

Lähihoitajien työssä muutos voi näkyä tehtävänkuvien muuttumisena, kun tiedetään, miten palvelut uusilla hyvinvointialueilla järjestetään.

Sote-uudistuksen jälkeen työpaikka saattaa sijaita terveyskeskuksen sijaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita saman katon alle kokoavissa sote-keskuksissa. Tulevia keskuksia on kehitetty ja kokeiltu hankkeina eri puolilla Suomea.

Sote-keskukset voivat tarjota uudenlaisia ammatillisia mahdollisuuksia myös lähihoitajille, sanoo Sainila-Vaarno.

– Lähihoitajat ovat merkittävä työntekijäryhmä moniammatillisissa sote-keskuksissa. Heille suuremmat yksiköt voivat tarjota monipuolisempia työtehtäviä.

Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita on sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. SuPerin näkökulmasta näiden tavoitteiden suurimpia uhkia on alaa vaivaava työvoimapula. Hoitajia tarvitaan lisää, mutta tähän tarpeeseen sote-uudistus ei vastaa.

– Hoitajapulaan auttaa vain se, että alalle saadaan lisää työntekijöitä. Se taas onnistuu parantamalla palkkoja ja työoloja.

 

Lue myös:

Pirullinen ongelma pakenee ratkaisuyrityksiä – Sote-uudistus ei ole shakkitehtävä

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kun pappa ei pääse hoivakotiin, se näkyy sairaalan päivystyksessä

Tuore puheenjohtaja Päivi Inberg: ”Tehdään yhdessä töitä, jotta saadaan hoitajille parempi tulevaisuus”

Varapuheenjohtaja Harri Järvelin: ”Haluan, että SuPer on luotetuin ammattiliitto”