Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevalle sote- ja maakuntauudistukselle asetettu kolmen miljardin euron säästötavoite ei ole realistinen. Näin on todennut muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto, ja SuPer on samoilla linjoilla. Mikäli säästötavoitteesta kuitenkin pidetään kiinni, tulee sote-sektori kärsimään.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton mukaan maakunnille kaavailtu tehtäväkenttä on liian laaja. Maakunnat saavat itse päättää, miten ne rahoittavat eri toimintonsa.
– Ensin tullaan rahoittamaan erikoissairaanhoito ja viimeisenä tehtävät, joissa maakunnalla on suurin harkintavalta. Ennaltaehkäisevä työ ja erityisesti kotiin annettavat palvelut kärsivät eniten, sanoo SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo.
Hänen mukaansa sosiaalihuollon palvelujen rapautuminen johtaa siihen, että ihmisiä päätyy kiireellisesti erikoissairaanhoitoon. Näin kustannukset nousevat. Kustannusten kasvuun johtaa myös tulevien sote-keskusten kapitaatioperusteinen rahoitusmalli:
– Paras asiakas on se, jonka nimi löytyy asiakasrekisteristä, mutta joka ei koskaan käytä palvelua. Paljon hoitoa vaativille asiakkaille yksityiset sote-keskukset kirjoittavat helposti lähetteen erikoissairaanhoitoon. Nykyiset terveyskeskusten asiakasjonot ovat jatkossa maakuntien omistamissa sairaaloissa.
Erikoissairaanhoidon asiakasmäärien kasvaessa julkisen sektorin on lopulta ostettava erikoissairaanhoidon palveluja myös yksityispuolelta, ja se tulee kalliiksi.
– Yrityksille avautuva mahdollisuus kermankuorintaan toteutuu sekä asiakkaiden valikoimisena, että paljon palveluja tarvitsevien potilaiden lähettämisenä erikoissairaanhoitoon. Ei näitä pystytä lainsäädännöllä estämään.
Salon mukaan ongelmana on myös se, että maakunnat joutuvat turvaamaan palvelut syrjäseuduilla.
– Kun julkisen sektorin on turvattava palvelut siellä, missä bisnestä ei voi tehdä, se halvaantuu. Varat eivät riitä.
Ehdotus törmää perustuslakiin
Jussi Salo uskoo, että rahapulassa asiakassetelit sekä henkilökohtaiset budjetit joudutaan alimitoittamaan, ja asiakkaiden oma rahoitusvastuu palveluista kasvaa.
– Käytännössä asiakas saa vain näkkärin. Voi ja leikkeleet on maksettava itse. Esimerkiksi kotihoidon asiakkaan on kenties ostettava lisää aikaa sekä aterian päivittäinen lämmitys omalla rahallaan.
Asiakkaan palvelun taso voikin jatkossa riippua siitä, onko hänellä varaa maksaa tarvitsemistaan lisäpalveluista. Myös syrjäseuduilla asuvat ovat eriarvoisessa asemassa kaupunkilaisiin nähden, mikäli sote-keskukseen ajettavasta taksimatkasta on maksettava omavastuuosuus.
– Olemme SuPerista lähettäneet kirjeen perustuslakivaliokuntaan ja vaatineet selvitystä siitä, onko tämä perustuslain vastaista. Mielestämme kansalaisten yhdenvertaisuus ei nyt toteudu, Salo toteaa.
Hoitajien osaamisen polkumyyntiä
Sote-uudistus tulee mylläämään palveluntarjoajakentän uusiksi.
– Yksityisten palveluntarjoajien lisääntyessä voimakkaasti hoitajien työsuhteisiin tulee epävarmuutta ja työpaikkaa voi joutua vaihtamaan usein, Jussi Salo ennakoi.
Salo on huolissaan mikroyrittäjien tilanteesta. Myönteistä on se, että asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti sekä alihankintayrityksenä toimiminen tarjoavat yrittäjille mahdollisuuksia. Kuitenkin alihankintaketjussa sote-keskus vie suurimman potin ja yksittäiset palveluntarjoajat saavat pienemmän siivun rahoista. Haasteeksi muodostuu myös asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin alimitoitus.
– Yksityisyrittäjät joutuvat myymään palvelujaan alihintaan, koska kokevat olevansa vastuussa asiakkaiden hyvinvoinnista. Tämä on hoitajien osaamisen polkumyyntiä.
Lue myös puheenjohtaja Silja Paavolan mielipide: Kansalaisia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan.
