SuPer ehdottaa, että tulevien hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyskeskuksissa lähihoitaja ja lääkäri työskentelevät työparina.
– Se on kustannusvaikuttava ja toimiva tiimityömalli, joka vastaa ikääntyvän väestön palvelutarpeeseen sekä oikea-aikaiseen diagnosointiin ja helpottaa alan työvoimapulaa, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
Terveyskeskuslääkärin työajasta kuluu keskimäärin yksi työpäivä viikossa muuhun kuin lääkärin työhön. Vastaanotolle tulevat potilaat ovat usein ikääntyneitä, ja silloin aikaa kuluu lääkärikäynnilläkin helposti tavallista enemmän.
Uudessa lääkärin ja lähihoitajan työparimallissa lähihoitaja esimerkiksi valmistelisi potilaat vastaanotolle, avustaisi lääkäriä toimenpiteissä, huolehtisi vastaanottohuoneen varustelusta ja tarkistaisi lääkitystietoja reseptikeskuksesta. Lähihoitaja voisi huolehtia myös jatkohoidon ohjaamisesta ja sosiaalipuolen palveluohjauksesta.
Usein lähi- ja perushoitajilla on koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi myös alueen paikallista tuntemusta. Työn arjessa se sujuvoittaisi potilastyötä ja varmistaisi, että terveyskeskuslääkärin potilaat saavat oikeanlaisia palveluja oikeaan aikaan.
Positiivisia kokemuksia
Perusterveydenhuollossa on jo pitkään yritetty hakea erilaisia työtapoja ja hallintoratkaisuja, jotta toiminta olisi sujuvampaa. Kun jonot terveyskeskuslääkärille ovat pitkiä, hoitoon pääseminen viivästyy. Se taas kasvattaa kalliin erikoissairaanhoidon kuluja. SuPerin avaus on tervetullut ja todellinen ratkaisuehdotus tuleville sote-keskuksille.
– Saadut kokemukset tiimityömallista ovat positiivisia, vaikkakin tiimityömalli on vähemmän käytössä oleva malli terveys- ja lääkäriasemilla. Kyseisillä työpaikoilla on totuttu enemmän erillisiin lääkärivastaanottoihin, sanoo SuPerin asiantuntija Elina Ottela.
Tulevaisuuden sote-keskuksissa palveluiden painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta perustasolle ja ehkäisevään työhön. Kiinnostus lähihoitajan ja lääkärin työparimallia kohtaan on herännyt, kun väestö ikääntyy ja perustason terveyspalvelujen kysyntä kasvaa.
– Nyt tarvitaan uudenlaista työnjaon kehittämistä ja kaikkien ammattihenkilöiden laaja-alaista osaamisen käyttöä. Moniammatillinen työskentely on oleellinen osa tehtävä- ja työnjaon uudistumista. Eri ammattikuntien välinen yhteistyö heijastuu myös palvelujen laatuun, huomauttaa Ottela.
Työparimalli on ajankohtainen juuri nyt, sillä hallituksen esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella valiokunnissa.
Silja Paavola painottaa, että henkilöstörakenteella on suuri merkitys paitsi kustannuksiin myös siihen, että ihmiset saavat oikeaan aikaan ja oikeanlaisia terveyspalveluja.
– Osaavan henkilöstön riittävyys ja saatavuus on turvattava tulevaisuuden sote-keskuksissa, eikä saatavuutta saa tietoisesti vaarantaa epätarkoituksenmukaisilla henkilöstöratkaisuilla.
Virheellisiä tulkintoja
Hoitajapula on kaikkialla. Se näkyy myös lähi- ja perushoitajien parempana työllistymisenä. Jotta hoitajapulaan saataisiin ratkaisuja, lähi- ja perushoitajien ammattiosaaminen täytyy tunnistaa ja tunnustaa paremmin.
– Lähihoitajien työllistyminen terveysasemille on ollut vuosia haasteellista, vaikka terveydenhuollon lainsäädännössä on vain vähän terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa rajoittavia säädöksiä, sanoo Elina Ottela.
Monessa kunnassa tehdyt toimimuutokset ovat yksi esimerkki terveydenhuoltolain väärästä tulkinnasta.
– Kun lähi- ja perushoitajien toimia on muutettu sairaanhoitajien toimiksi, muutosta on usein virheellisesti perusteltu sillä, että lähihoitajalla ei olisi oikeutta tehdä hoidon tarpeen arviointia.
Todellisuudessa lähihoitajat voivat perusterveydenhuollon yksiköissä osallistua hoidon tarpeen arviointiin joko itsenäisillä hoitajavastaanotoilla tai osana moniammatillisia tiimejä. He ovat siihen lain mukaan oikeutettuja, sillä lähihoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilö ja nimikesuojattu.
– Sillä on vaikutusta työn tuloksellisuuteen ja mielekkyyteen, kun ammattihenkilöt voivat työskennellä koulutuksensa ja osaamisensa mukaisissa työtehtävissä. Myös lähihoitajaopiskelijoiden on tärkeää päästä jo opiskeluaikana käytännön harjoitteluun terveysasemille. Työnantajan on vaikea tunnistaa lähihoitajatutkinnon tuottamaa osaamista, jos siihen ei ole tutustunut, sanoo Ottela.
