SuPer ei suostunut lomarahaleikkauksiin Loimaalla

Yt-neuvotteluissa hoitajat laitettiin valitsemaan lomarahojen ja henkilöstövajauksen väliltä. SuPer kieltäytyi osallistumasta Loimaan kaupungin säästöihin lomarahoja leikkaamalla.

Pyörätuoli

SuPer jarrutti työnantajan aikomuksia leikata työntekijöiden lomarahoja. Kuva: PIxabay

Teksti Merja Suomalainen

Loimaan kaupungin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät tänään erimielisinä. Kaupunki aloitti yt-neuvottelut marraskuun alussa. Neuvottelut liittyivät suunnitelmaan säästää kaupungin kuluja noin kymmenen miljoonan euron edestä vuoteen 2023 mennessä.

Usein vastaavissa tilanteissa työntekijöille tarjotaan talkoovapaita, mutta näiden lisäksi Loimaalla annettiin poikkeuksellinen avaus: henkilöstölle esitettiin 30 prosentin lomarahaleikkausta vuodelle 2020. Samalla luvattiin, että vuosina 2020-2021 henkilöstöä ei lomautettaisi tai irtisanottaisi.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että säästöjen hakeminen pienipalkkaisten naisten kukkarosta on pöyristyttävää. Sopimusesitys ei SuPerin mukaan turvaa työpaikkoja, sillä sopimus voidaan irtisanoa. Se näyttääkin kiristykseltä, jossa hoitajat laitettiin valitsemaan lomarahojen ja henkilöstövajauksen väliltä.

Mainos

Päättäjät ovat arvioineet, että Loimaan kaupungin rahapulan maksajiksi laitetaan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö sen sijaan, että maksu kerättäisiin kaikilta kuntalaisilta maksukyvyn mukaan. Saman rahan, 500 000 euroa, saisi nostamalla kunnallisveroa 0,25 prosenttiyksiköllä, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo laskee.

Valtakunnallisissa gallupeissa tuomitaan jyrkästi vanhusten ja lasten palveluihin kajoaminen. Puheenjohtaja Paavola muistuttaa, ettei myöskään pienipalkkaisten kunnan työntekijöiden rankaisemista katsota hyvällä. Kaupunki todennäköisesti näkee lomarahaleikkauksen lomautusta turvallisempana vaihtoehtona, sillä lakisääteiset palvelut on joka tapauksessa tuotettava riittävän henkilöstön voimin.

SuPerissa ei olla koskaan aikaisemmin törmätty vastaavaan. Aikaisemmin on esitetty lomarahojen maksamisen lykkäämistä, mutta ne on aina maksettu täysimääräisesti. Nyt Loimaa siis ehdotti paikallista kikyn jatkoa.

Minusta kunnan imagon kannalta tehdään suuri haitta sillä, että käydään henkilöstön kimppuun. Kunnan kannattaisi turvata palvelut ja pitää henkilöstöstään kiinni, Paavola sanoo.

Superilaisia neuvottelupöydässä edusti pääluottamusmies Mervi Huhtala. Hän kertoo, että neuvotteluiden tuloksena lomarahaleikkauksia ei tule.

Työnantaja on päätynyt lomauttamaan henkilöstön. Lomautusten pituudet ja kohteet täsmentyvät myöhemmin. Meille hoitajille on tietenkin tärkeää, että lomautuksilla ei vaaranneta asiakkaiden turvallisuutta ja palveluita. Työt siis jatkuvat, Huhtala summaa.

Loimaan säästöt eivät ole poikkeuksellisia, sillä vuonna 2019 kunnissa tehtiin erilaisia esityksiä säästötoimista yli 80 työnantajalle. Säästötoimien piirissä on noin 18 000 superilaista. Luottamusmiesten ensisijaisena tehtävänä on puolustaa jäsenen työsuhdetta. SuPer muistuttaa, että palkattoman vapaan ottaminen ei välttämättä pelasta lomautukselta ja lomautuksen aikana voi saada työttömyysturvaa viiden päivän omavastuun jälkeen.

Sinua voisi kiinnostaa myös

”Unettomia öitä on viettänyt moni” – HUSin yt-neuvottelut päättyivät 280 työntekijän irtisanomiseen

Lähihoitajan työnkuva vaihtelee maasta toiseen, mutta yksi tekijä yhdistää: työ kuormittaa

Henrika Nybondas-Kangas on KT:n uusi toimitusjohtaja