Sote-lakipaketti etenee eduskunnan äänestykseen juhannuksen jälkeen. SuPerin kehittämisjohtajan Jussi Salon mukaan lait vaativat edelleen korjauksia, joita nykyinen hallitus saa tuskin tehtyä.
– Nyt ei ole muuta tehtävissä kuin painaa eduskunnan äänestyksessä hylkää-nappia.
– Maakuntavaalien sijaan pitäisi järjestää eduskuntavaalit. Sen jälkeen uudistusta voisi jatkaa uudelta pohjalta, Salo sanoo.
Lakipaketin kaatamisen puolesta puhuu Salon mukaan myös se, että uudistukselta puuttuu laajalti kansan ja kuntakentän luottamus.
– Kaiken huipuksi kansanedustajat joutuvat tekemään päätöksensä tietämättä, mitkä ovat uudistuksen todelliset taloudelliset vaikutukset.
Sosiaali- ja terveyspalveluja uudistettu vuosia
Sote-uudistukseen liittyvä lobbaustyö käynnistyi SuPerissa jo syksyllä 2009.
Taustalla oli kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke, jossa pieniltä kunnilta edellytettiin yhteistyötä perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Tätä pidettiin ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin, muun muassa lääkäreiden saatavuuteen.
– Ratkaisuksi siitä ei kuitenkaan ollut. Silloin heräsimme SuPerissa pohtimaan, mikä olisi parempi malli sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi, Salo kertoo.
SuPer loi mallin, jossa sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaisivat erva- eli erityisvastuualueita mukailevat suuret kuntayhtymät. Nykyinen hallitus on kuitenkin vienyt eteenpäin maakuntamallia.
Mihin rahat riittävät?
Jussi Salo näkee, että sote-uudistuksen valmisteluissa suurimmat uhkakuvat koskevat valinnanvapauslainsäädäntöä ja siihen liittyviä rahoituksen kysymyksistä.
Valtion kolmen miljardin säästötavoitteen myötä maakunnille jää käytettäväksi alimitoitettu budjetti. Siitä on rahoitettava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä maakuntien muut vastuutehtävät.
– Tuhoisimmin rahapula tulee vaikuttamaan sosiaalihuollon palveluihin, erityisesti vanhusten kotihoitoon, asumispalveluihin ja vammaispalveluihin.
Salon mukaan toinen epäkohta kautta lain valmistelun on ollut tulevien
sote-keskusten raha ratkaisee -linja. Asiakas saa palvelun nopeammin ja paremmin, jos hänellä on käytettävissään omaa rahaa lisäpalveluihin.
– Avoimeksi on jäänyt myös se, mikä on asiakkaan saaman palvelun taso ja mikä jää lopulta asiakkaan maksettavaksi. Tarjoaako maakunta esimerkiksi hammaslääkäripalveluissa porauksen, mutta puudutuksen asiakas maksaa itse?
Uudistuksen kaatuminen ei huoleta
Salo ei ole huolissaan siitä, jos sote-uudistus kaatuu eduskunnan äänestyksessä. Uudistusta voisi silloin jatkaa maakuntien kokoisten kuntayhtymien pohjalta. Myös palveluiden rahoitus on ratkaistava.
– Uudistuksessa on alkumetreistä lähtien ollut niin suuret valuviat, että sen kaatuminen olisi vain hyvä asia.
– Uuden ja toimivan sote-organisaatiomallin luomiseen ei mene vuosia, vaikka jotkut näin väittävät. Lainsäädäntökin on sitä varten jo olemassa.
Salo painottaa, että kuntayhtymien varaan rakennettu palvelujärjestelmä on tuttu ja turvallinen.
– Suomessa on siitä jo vuosikymmenten kokemus. Kansainvälisten mittareidenkin valossa on saatu erinomaiset tulokset hoidon laadussa ja kustannuksissa.
