Miten aikoinaan lähdit mukaan SuPerin toimintaan?
Liityin opiskelijajäseneksi 1990-luvun alussa. Kun muutin Helsingistä takaisin Tampereelle, samalla osastolla oli töissä ammattiosaston hallituksen puheenjohtaja Milja Juusola, jonka kautta päädyin mukaan toimintaan, ensi ammattiosaston sihteeriksi, varaluottamusmieheksi ja sitten pääluottamusmieheksi. Paikallisesti olen toiminut reilut 20 vuotta, pääluottamusmiehenä kymmenkunta.
Mitä toiminta SuPerissa on antanut?
Elämäntavan. Se on ollut voimakkaasti läsnä kaikessa. Paikallinen vaikuttaminen työntekijöiden hyväksi on ollut tärkeää ja mielenkiintoista mutta myös haastavaa. Erikoissairaanhoidossa kyse ei aina ole ollut vain työsuhde-edunvalvonnasta vaan sitä, että perus- ja lähihoitajat saavat pitää työpaikkansa. Tilanne on työvoimapulan myötä muuttunut, ja onnistumiset ovat olleet palkitsevia.
Millaisen puheenjohtajan SuPer saisi sinusta?
Asiallisen, rohkean ja yhteistyökykyisen. Yhteistyön luominen on äärimmäisen tärkeä neuvotteluasenne. Olen välttänyt kovin kärkästä vastakkainasettelua ja pyrkinyt hyvään keskusteluyhteyteen työnantajan kanssa. Jos on päädytty meille mieleiseen lopputulokseen, täytyy toimia niin, että työnantajan kasvot säilyvät, että saadaan seuraavaan neuvotteluun hyvä asema.
Minulla on vahva työetiikka. Vaadin paljon itseltäni mutta myös muilta. Jos työtä ei tee niin hyvin kuin suinkin on mahdollista, ei sitä ole minusta järkeä tehdä ollenkaan. Puheenjohtajana kuuntelisin jäsenten ja yhteistyökumppaneiden näkemyksiä ja ottaisin ne vahvasti huomioon. Jos tulen valituksi, haluan rinnalle vahvan ja ammattitaitoisen johtajiston. Toimihenkilöt, hallitus ja edustajisto ovat kaikki mukana tukemassa johtajuutta. Näen yhteistyön muiden ammattiliittojen ja yhteistyökumppaneitten kanssa tärkeänä.
Erityinen vahvuuteni on siinä, että ymmärrän työnantajan näkökulman. Vaimoni on toiminut pitkään yrittäjänä ja olen itse kasvanut yrittäjäperheessä. Kun osaa luoda tilannekuvaa, mitä vastapuoli haluaa ja mihin se pyrkii, saadaan neuvottelut menemään omalta kantilta hyvin. Taidosta on ollut hyötyä myös paikallisissa neuvotteluissa.
Mitä pidät tulevan puheenjohtajakauden suurimpana haasteena ja miten se ratkaistaan?
Tärkeintä on muuttuvan maailman tilannekuvan hallinta. Työelämä on murroksessa. Valtakunnallisesti neuvottelutilanne on muuttumassa, kun esimerkiksi paikallista sopimista halutaan lisätä. Meidän on mietittävä, miten säilymme varteenotettavana neuvottelukumppanina. Ovatko suuret poliittiset lakot oikea tapa vai jokin muu? Nyt on nähty, että hallitus ei lakoille paljon periksi anna.
Samaan aikaan on muistettava, että myös työntekijäpuolella on tapahtunut selkeä muutos. Työntekijät ovat lähteneet arvottamaan omaa elämäänsä ja omaa aikaansa, mikä on ihan oikein. Hoitoalalla on perinteisesti oltu enemmän työsidonnaisia. Nyt ymmärretään, että elämässä on muutakin. Enää ei välttämättä tehdä pitkiä työsuhteita samalle työnantajalle vaan halutaan vaihdella työpaikkaa ja valita oman työnteon tapa ja aika.
Muutoksiin on osattava mukautua niin, että säilytämme omat vahvuutemme ja hohdon, että jäsenenä kannattaa pysyä. Samalla meidän on saatava uusia jäseniä ymmärtämään, miksi heidän on hyvä kuulua ammattijärjestöön, ja varsinkin meidän alallamme nimenomaan SuPeriin. Yksi keino on aktiivijäsenten ajankohtainen ja asianmukainen tukeminen. Heidät on pidettävä hyvin koulutettuina ja osaavina. Paikallista näkyvyyttä tulee lisätä työpaikoilla ja myös niillä aloilla, joissa on vähemmän jäseniä.
Miten SuPerin jäsenmäärä saadaan kasvuun?
Uskon positiiviseen asenteeseen vaikeissakin asioissa. Nykymaailmassa pelkällä kärkkäällä näkyvyydellä ei saada hyvää aikaan. Pitää lähteä luomaan kuvaa, että olemme hyvä, luotettava neuvottelukumppani, jonka kanssa asiat saa hoidettua. Kampanjoita, joita tähänkin asti on tehty, tulee jatkaa. Meidän on panostettava aktiiveihin ja paikalliseen toimintaan, sieltä saamme levitettyä intoa ja myönteistä näkyvyyttä. Nuorten mukaan saaminen on iso haaste niin meille kuin kaikille muillekin järjestöille.
Puheenjohtajaehdokas Harri Järvelin
Ikä: 52
Kotipaikkakunta: Tampere
Ammatti: Perushoitaja, Pirkanmaan hyvinvointialueen pääluottamusmies
Perhe: Kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi, vaimo ja tämän kaksi tytärtä sekä koira
Harrastukset: Kerään ja korjaan rannekelloja. Se on minulle nollauskeino, jolla pääsen irti arjesta. Ulkoilen koiran kanssa, mökkeilen ja kesäisin moottoripyöräilen.
Tutustu kaikkiin puheenjohtajaehdokkaisiin:
Anne Heiskanen: ”Minulla on paljon annettavaa tässä hetkessä”
