Työkuormituksen kasvaminen on suoraa seurasta henkilöstövajeesta. Työntekijäpula on koetellut pitkään sote-sektoria ja se on myös varhaiskasvatuksen arkea.
SuPerin selvitykseen vastanneista valtaosa kertoi, että heidän työyksikössään oli ollut henkilöstövajausta vähintään kuukausittain. Liian vähän henkilökuntaa päivittäin tai viikoittain oli kohdannut yli puolet vastaajista. Pulaa on sekä lastenhoitajista että varhaiskasvatuksen opettajista, ja seurauksena on ikävä ketjureaktio: Suuri osa henkilöstöstä ei ole omassa tehtävässään. Jopa 39 prosenttia vastanneista lastenhoitajista työskentelee tai on työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajina.
Joka neljäs vastaaja kertoi, että heidän ryhmässään työskentelee vähintään yksi täysin vailla varhaiskasvatuksen koulutusta oleva työntekijä.
Sijaisia ei ole
Tilanne on kurjistunut viimeisen viiden aikana lumipalloefektin lailla, sanoo SuPerin asiantuntija Johanna Peréz. SuPerin edellisessä selvityksessä vuonna 2013 lähtöaikeita oli alle puolella vastaajista.
– Huolestuttavinta on se, ettei sijaisia ole varhaiskasvatukseen saatavilla lainkaan. Ilman riittävää määrää koulutettuja ammattilaisia suunniteltua toimintaa ei voida toteuttaa ja varhaiskasvatuksen turvallisuus horjuu. Työhyvinvointi laskee ja alanvaihtoaikeet kasvavat.
Osa lähtijöistä siirtyy tai aikoo siirtyä muihin sote-alan tehtäviin, toiset jatkavat varhaiskasvatuksen korkeakouluopintoihin. Paljon on myös niitä, jotka vaihtavat kokonaan alalta pois.
Arvostusta lastenhoitajan osaamiselle
SuPerin selvityksestä käy ilmi lastenhoitajien turhautuminen siihen, että lähihoitajan tutkinnosta saatu monipuolinen ammattitaito ja osaaminen menee nykyisellään hukkaan. Lähihoitajat ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen ainoa ammattiryhmä, jolla on lääkehoidon osaamista.
– Varhaiskasvatuksen lastenhoitajilla on paljon annettavaa varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja kehittämiseen, mutta niille ei anneta aikaa, vaan hoitajien oletetaan toteuttavan päivittäistä toimintaa kuin liukuhihnalta.
Samaan aikaan on ruvettu valmistautumaan varhaiskasvatuslain vuonna 2030 voimaan tulevaan uuteen henkilöstörakenteeseen. Sen mukaan kaksi kolmesta kasvattajasta täytyy olla korkeakoulutettuja, ja sen takia esimerkiksi eläköitymisen kautta vapautuvia lastenhoitajan toimia ollaan nyt muuttamassa varhaiskasvatuksen opettajien toimiksi. Ongelma on, että opettajista on jopa suurempi pula kuin varhaiskasvatuksen lastenhoitajista.
SuPer on esittänyt, että alle 3-vuotiaiden ryhmässä koulutetun henkilöstön rakenne pysyisi ennallaan eli kaksi kasvattajaa kolmesta olisi varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Alle 3-vuotias tarvitsee nimenomaa läsnä olevaa ammattilaista, joka luo pysyvyyttä päivään, hallitsee perushoitotilanteet ja käyttää työaikansa lapsiryhmässä.
– Samalla varhaiskasvatuksen opettajia vapautuisi vanhempien lasten ryhmiin.
Selvityksestä käy ilmi, että moni lastenhoitaja jatkaisi mielellään työssään, jos sen määrä olisi mitoitettu oikein ja työstä saatu korvaus vastaisi edes lähemmin työn vaativuutta. Tätä mieltä on myös Johanna Peréz.
– Palkkaus pitää saada kuntoon tai edes vastaamaan tämän päivän elinkustannuksia.
Lastenhoitajan peruspalkka kunnallisella puolella on noin 2 100 euroa kuukaudessa.
