Vakituiset ja pitkäaikaiset työntekijät kantavat valtaosan kirjallisista asiakas- ja potilastehtävistä sekä lääkehoidosta. Keikkatyöntekijät sen sijaan voivat valita työvuoronsa ja nauttia usein samasta tai paremmasta palkasta ilman vastaavaa vastuuta.
Kritiikki keikkatyöstä nousi SuPerin jäsenkyselyssä. Kyselyyn vastasi viime keväänä noin 6 500 superilaista, joista valtaosa työskentelee sosiaalialalla. Lähes viidennes vakituisessa työsuhteessa olevista vastaajista kertoi harkinneensa siirtymistä kokonaan keikkatyöhön.
SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää tärkeänä, että vastuunjaosta tehdään tasapuolisempaa ja että vakituisten palkkausta kehitetään vastuun mukaisesti.
– Keikkatyöntekijöiden perehdytyksen on oltava riittävää, työnjaon oikeudenmukaista ja vakityössä työntekijöiden palkkauksen kehittämisen lisäksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamismahdollisuuksiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
Henkilöstö mukaan kehittämiseen
Keikkatyöntekijät paikkaavat henkilöstövajetta, mikä vähentää kiirettä ja parantaa työilmapiiriä erityisesti silloin, kun keikkalaiset ovat tuttuja ja kokeneita. Toisaalta uusien työntekijöiden jatkuva perehdytys kuormittaa vakituisia, ja kokemuksen puute tai kieliongelmat lisäävät vakituisten vastuuta.
Kysely osoitti, että työpaikkojen välillä on eroja. Yksityisellä sektorilla työaikajoustot ja johtaminen koettiin paremmiksi, kun taas julkisella sektorilla hälytyskorvaukset ja sijaispoolin käyttö saivat kiitosta.
– Julkisen ja yksityisen sektorin olisi opittava toisiltaan hyviksi todetuista käytännöistä, Inberg toteaa.
Inberg peräänkuuluttaa oikeudenmukaista työnjakoa ja henkilöstön osallistamista työhyvinvoinnin kehittämiseen.
– Työntekijät ovat työnsä parhaita asiantuntijoita, ja heidän kokemuksistaan ammentamalla voidaan parantaa sekä työoloja että palveluiden laatua.
Lue myös: Moni lähihoitaja on valmis jättämään vakituisen työsuhteen parempien työolojen toivossa
Vuokratyö tulee kunnille kalliiksi, silti sen käyttö lisääntyy hurjaa vauhtia
