Miten aikoinaan lähdit mukaan SuPerin toimintaan?
Olen ollut aina yksi SuPer-naisista. Superilaisuus kolahti heti opiskeluaikana. Menin heti valmistumisen jälkeen mukaan ammattiosastotoimintaan, kun ystäväni houkutteli minut sinne. Olin ensin hallituksen rivijäsenenä, sitten sihteerinä ja lopulta puheenjohtajana. Olen ollut myös SuPerin opona. Kiinnostus liiton toimintaan on vain kasvanut vuosien myötä. Viimeisimmän kauden olen ollut SuPerin edustajistossa.
Mitä toiminta SuPerissa on antanut?
SuPerista on tullut vuosien varrella oma heimoni. Saman asian äärelle kerääntyminen saman henkisellä porukalla on ollut aina voimaannuttava ja inspiroiva kokemus. Superilaisuus on antanut upean näköalapaikan yhteiskuntaan ja työmarkkinoihin sekä opettanut paljon vaikuttamistyöstä.
Myös useampi läheinen ystävyyssuhteeni on lähtöisin SuPerin toiminnasta. SuPer-lehden kolumnistina olen päässyt kertomaan itselleni tärkeistä asioista.
Millaisen varapuheenjohtajan SuPer sinusta saisi?
SuPer saisi minusta aktiivisen varapuheenjohtajan. Vahvuuteni on monenlaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Olen pitkään halunnut antaa kasvoni superilaisuudelle ja aktiiviselle järjestäytymiselle. Olisin matalalla kynnyksellä lähestyttävä varapuheenjohtaja, joka kääntää kansanomaiselle kielelle liiton päätöksentekoa. Minun somestani saisi SuPer-tietoa. Olen kiinnostunut myös liiton kansainvälisestä toiminnasta, joten tehtävä on siksikin minulle sopiva.
SuPerin varapuheenjohtaja edustaa liittoa Euroopan julkisten alojen ammattijärjestöjen EPSUn tilaisuuksissa. Miksi on tärkeää, että SuPer on mukana kansainvälisten järjestöjen toiminnassa?
Hoitajapula koskee koko Eurooppaa, jopa koko maailmaa. Näen tärkeäksi, että asioista keskustellaan yhdessä. Verkostoituminen tuo myös vahvuutta. EPSUssa voidaan jakaa ideoita siitä, miten ratkaista pulmia. Moni kysymys on universaali. Lisäksi SuPer voi tuoda esiin sen, että lähihoitajatutkinto on kansainvälisesti vertailtuna upea koulutus. Emme ole avustavaa henkilökuntaa, vaan olemme osaavia ammattilaisia.
Mitä pidät tulevan puheenjohtajakauden suurimpana haasteena ja miten se ratkaistaan?
Merkittävä haaste on se, mihin nykyinen hallitus vie hallituksen, EK:n ja ammattiliittojen neuvottelukulttuurin. Nyt on lähdetty aikamoiselle taistelumantereelle, mikä näkyy seuraavissa TES-neuvotteluissa.
Toinen valtava haaste on työntekijäpula. Pitäisi kääntää kaikki kivet sen suhteen, miten lähihoitajan ammatista tehdään kiinnostavampi. Lähihoitajille pitäisi tarjota mahdollisuuksia edetä esimerkiksi tiimivastaavaksi tai lähiesimieheksi tai siirtyä toisenlaisiin työtehtäviin.
Alalle tarvitaan myös ulkomaalaista työvoimaa. Kansainvälistyminen tuo myös uudenlaisia haasteita hoitotyöhön. Olennaista ei ole se, mistä maasta ihminen on kotoisin, vaan onko hänen ammattitaitonsa ja kielitaitonsa riittävät. Nämä ovat välttämättömiä turvallisuuden kannalta. Hoitajan pitää ymmärtää, mitä potilas, asiakas tai lapsi kertoo. Valtion pitäisi varmistaa riittävä kielikoulutus maahanmuuttajille.
Olisi tärkeää myös pitää nykyiset hoitajat alalla. Jos ei pysty enää terveydellisistä syistä työskentelemään kentällä, pitäisi selvittää mahdollisuudet työskennellä digitaalisten palvelujen parissa, esimerkiksi etäkotihoidossa. Myös kevyempään hoitotyöhön siirtyminen voi olla vaihtoehto.
Tällä hetkellä joillekin työpaikolle on jopa tunkua. Pitäisi selvittää, mitä niissä tehdään toisin, jotta muut voisivat ottaa mallia niistä. Monilla työpaikoilla mietitään paniikissa, miten saadaan esimerkiksi seuraavaksi kesäksi riittävästi sijaisia. Pitkän tähtäimen rekrytointisuunnitelmat puuttuvat. Muille aloille etsitään asiantuntijoita ja rekrytointiin satsataan. Hoitoalalla tarvittaisiin samanlaista panostusta.
Miten SuPerin jäsenmäärä saadaan kasvuun?
Samalla päättäväisellä työllä, jota tehdään nyt. Liiton pitää olla vahva ja sen pitää näkyä. Pitää tehdä rohkeitakin ulostuloja. Viime TES-kierroksella mentiin loppuun asti jäsenten puolustamisessa. Tällainen on hyvää mainosta liitolle.
Opiskelijatyöhön pitää panostaa, koska sen avulla saadaan AY-tietoutta tuleville ammattilaisille. Toinen tärkeä paikka jäsenhankinnalle ovat ammattiosastot. Niiden toiminta hiipui hieman pandemian aikana. Nyt olisi tärkeää saada tuettua toiminta uudelleen liekkeihin.
Keskusjärjestöillä on tärkeä rooli muistuttaa järjestäytymisen tärkeydestä. Niiden pitää kertoa esimerkiksi siitä, millaiset ovat seuraukset, jos meillä ei ole yleissitovia työehtosopimuksia.
Varapuheenjohtajaehdokas Hanna Jokinen
Ikä: 43
Kotipaikkakunta: Hattula
Ammatti: Lähihoitaja, muistihoitaja
Perhe: Puoliso ja kissa
Harrastukset: Tykkään kaikesta vanhasta, kuten vintage-vaatteista ja -huonekaluista sekä rock’n’roll- musiikista. Käyn musiikkitapahtumissa ystävien kanssa. Luen kirjoja ja ilmaisen itseäni kirjoittamalla. Liikunnasta huolehdin käymällä kuntosalilla ja toisinaan lenkillä.
Tutustu SuPerin puheenjohtajaehdokkaisiin:
Anne Heiskanen: ”Minulla on paljon annettavaa tässä hetkessä”
Päivi Inberg: ”Työni SuPerissa on vasta puolivälissä”
Harri Järvelin: ”Yhteistyön luominen on äärimmäisen tärkeä neuvotteluasenne.”
