Keväinen Pori täyttyi nuorista ja innokkaista opiskelijoista kuluvalla viikolla. Nelipäiväinen Taitaja-kisa huipentui finaaliin ja palkintojenjakoon tänään 19.5. Tällä kertaa lähihoitajaopiskelijat kisasivat kahdessa sarjassa: lähihoitajalajissa ja hyvinvointiteknologialajissa. Hyvinvointiteknologia oli mukana ensimmäistä kertaa.
SuPer osallistui kisaan vahvasti ja antaumuksella, superilaisia oli niin ohjausryhmissä suunnittelemassa kilpailutehtäviä kuin tuomaroimassakin. Suurin osa näiden kahden lajin kilpailijoista on superilaisia opiskelijajäseniä.
Taitaja on Suomen suurin kohtaamispaikka ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja alalla työskenteleville. Ammattitaidon SM-kilpailuun pyrki tänä vuonna noin 1450 opiskelijaa, joista finaaleihin karsittiin noin 350.
Helmet yleisön edessä
Kilpailutehtävät suoritettiin yleisön läsnäolleessa, mikä toi tilanteeseen oman twistinsä ja samalla Taitaja toimi myös näyteikkunana omaa ammatinvalintaansa pohtiville nuorille.
– Kaikki kilpailijat olivat mielettömän taitavia, omien oppilaitostensa helmiä, kiittelee SuPerin opiskelija-asiamies Heli Saarinen.
Voittaja Inka Myyryläinen opiskelee Koulutuskeskus Salpauksessa. Muut lähihoitajalajin finalistit olivat Iida Lilja Vamiasta, Iida Mustonen Savon ammattiopistosta, Ilona Nevala ja Alisa Vikki Koulutuskeskus JEDUsta, Ronja Pihlava ja Saara Vuohijoki WinNovasta ja Elina Tapio Novidasta.
Hyvinvointiteknologialajin finaalissa oli kolme paria Omniasta, voittajatyöpari Anna Drozdovan ja Kirsi Korpelan lisäksi Juliana Amaral Da Silva Baldivieso ja Milli Hänninen sekä Tara Meriläinen ja Sanna-Maria Partanen. Finalistit Viivi Heljoranta ja Saara Lehtiö tulivat Ammattiopisto Tavastiasta ja Viivi Mäkilä ja Julia Saariniemi WinNovasta.
Hyvinvointiteknologia lähtee käytännön tarpeista
Hyvinvointiteknologia koskettaa lähihoitajien asiakkaita vauvasta vaariin.
– Hyvinvointiteknologialla on tulevaisuudessa merkittävä rooli lähihoitajan työssä ja asiakkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä, taustoittaa lajivastaava Hanna Lehto. Hän työskentelee lehtorina WinNovassa.
Lähtökohta on aina asiakkaan toimintakyvyn parantaminen, ei teknologia itsessään.
– Hyvinvointiteknologiaa käyttöönotettaessa mietitään aina, miten voitaisiin tuoda parempaa laatua esimerkiksi kotona ja palvelutalossa asumiseen, lisätä turvallisuutta, poistaa yksinäisyyttä, virkistää tai tukea oppimista . Hyvinvointiteknologian mahdollisuudet ovat monipuoliset, käytössä on jo esimerkiksi etäkäyntejä, älypatjoja, älykoruja ja lääkeautomatteja, Lehto havainnollistaa.
Kommunikaatiotaidot yhtä tärkeitä kuin teknologian hallinta
Kilpailutoimeksiannon mukaan tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida hyvinvointiteknologian käyttöä ja mahdollisuuksia eri ikäryhmien hoito- ja ohjaustyössä.
Millaisia tehtävät käytännössä sitten olivat?
– Esimerkiksi yhdessä tehtävässä simuloitiin päiväkeskuksen toimintatuokiota, josta finalistit vastasivat suunnittelusta toteutukseen, Lehto kertoo ja jatkaa: – Apuna oli televisioon kytkettävä Hilda-palvelu, jonka avulla voi tarjota niin tuolijumppaa, nojatuolimatkoja kuin musiikillista virikkeellisyyttäkin.
Opiskelijat opastivat asiakasta myös Menumat-ateriapalvelun käytössä.
– Menumat on puhuva pakastin, johon asiakas tilaa ruokaa, ja systeemiin kuuluu myös puhuva kiertoilmauuni, jossa ruoka lämmitetään.
Uutuuslaji oli ikärajaton ja siinä kilpailtiin pareittain.
– Lähihoitajat tekevät työelämässäkin paljon moniammatillista tiimityötä. Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot ovat tärkeä osa osaamista myös tulevaisuudessa.
Opiskelijat uusien oppien sanansaattajina
Hanna Lehto korostaa opiskelijoiden tärkeää roolia hyvinvointiteknologian sanansaattajina työelämään päin.
– Monesti lähihoitajaopiskelijoilla on hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista enemmän tietotaitoa kuin työpaikoilla, heitä kannattaa kuunnella.
Lehto painottaa, että teknologia ei korvaa hoitajan työpanosta, päinvastoin.
– Tarkoitus on helpottaa lähihoitajan työtä, tarjota lisäosaamista ja aikaa kasvokkain kohtaamisiin.
Lue voittajien haastattelu SuPer-verkkolehdestä huomenna!
