52-vuotias Tuusulassa asuva perushoitaja Päivi Inberg on hankkinut pitkän kokemuksen SuPerin luottamustehtävistä.
– Liityin SuPeriin jo opiskeluaikana vuonna 1990. Siitä lähtien on SuPer-sydän sykkinyt rinnassani. Valmistumisen jälkeen osallistuin Helsingin kaupungin ammattiosaston kokoukseen, kysyin yhden kysymyksen ja kohta huomasinkin lupautuvani nuoriso- ja opiskelijavastaavaksi, Inberg muistelee nauraen.
Inbergillä kiinnostus vaikuttamiseen on kasvanut vuosi vuodelta, ja vastuutehtävien määrästä on tullut suuri. Hän on ollut SuPerin ammattiosaston hallituksessa, SuPer-Opona ja pääluottamusmiehenä. Viimeisimmän kauden, 2020–2024, hän oli SuPerin edustajiston puheenjohtaja. Lisäksi hän on ollut SuPer työttömyyskassan hallituksen jäsen ja on STTK:n edustajiston varapuheenjohtaja.
– Nämä aikaisemmat luottamustehtävät ovat kasvattaneet minua tähän uuteen tehtävään. Pari vuotta sitten alkoi tulla kyselyjä, olisinko kiinnostunut tavoittelemaan SuPerin puheenjohtajan paikkaa. Aloin harkita, olisiko nyt minun aikani.
Valinta puheenjohtajaksi ei ollut itsestäänselvyys, vaan tehtävästä käytiin tiukka taisto.
– Oli hyvä, että puheenjohtajavaalissa oli useampi ehdokas. Äänestäjillä oli vaihtoehtoja, joista valita. Tuloksen odottaminen jännitti, mutta pidin pokerinaaman. Lopulta demokratia oli puhunut ja minut valittiin tähän tehtävään.
Positiivista kehitystä pitää jatkaa
Päivi Inberg lupautui puheenjohtajaehdokkaaksi, koska hän haluaa ajaa superilaisten asioita. Hän on tehnyt sitä samaa jo pääluottamusmiehenä, mutta puheenjohtajana hän pääsee vaikuttamaan valtakunnallisella tasolla.
– Minulla on ollut aina valtava tiedonhalu ja tahto viedä asioita eteenpäin. Haluan vaikuttaa siihen, että sotealan asiat kehittyvät parempaan suuntaa. Mitään ei tapahdu yhdessä yössä, vaan asioiden edistämisessä tarvitaan runsaasti toistoja.
Liittokokouksessa julkaistu selvitys superilaisten työhyvinvoinnista osoitti, että sellaisten työpaikkojen määrä on lisääntynyt, joissa asiat ovat kohtuullisen hyvin. Tuloksia oli verrattu vuonna 2016 ja 2020 tehtyihin kyselyihin.
– Positiivista kehitystä ei saa pysäyttää. On tärkeää, että potilaat ja asiakkaat saavat laadukasta hoitoa sekä hoitajat kokevat työnsä merkitykselliseksi.
SuPer on tehnyt sinnikkäästi töitä sen eteen, että hoitajamitoitus saatiin lakiin. Inberg näkee mitoituksen laskemisen uhkana alan positiiviselle kehitykselle.
– Suomen valtiolla on varaa tiettyihin asioihin. Nämä ovat vain poliittisia päätöksiä ja osoittavat, mitä pidetään tärkeänä. Näillä hallituksen toimenpiteillä valtion taloutta ei korjata. On väärin ottaa heikoimmassa asemassa olevilta, kuten vanhuksilta, jotka ovat rakentaneet tämän yhteiskunnan.
Jäsenten viestiä eteenpäin
Kun Päivi Inbergiltä kysyy, mitkä asiat sotealalla tarvitsevat pikimmin ratkaisuja, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
– Palkka, totta kai! Nyt on otettu pieniä kehitysaskeleita. Jos tulee vientialan malli, sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan ammattilaiset ovat palkkakuopassa. Myös hoitajien työoloja pitää parantaa, jotta työssä jaksetaan ja viihdytään. Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on vähentynyt, mutta sitä tapahtuu edelleen.
Inberg haluaa puheenjohtajana tehdä työtä näiden epäkohtien korjaamiseksi.
– Haluan kuunnella liiton jäseniä ja viedä eteenpäin heidän viestiään. Haluan myös vahvistaa SuPerin imagoa. Silja on tehnyt erinomaista työtä. Jatkan ja vahvistan sitä sekä luon uudenlaista toimintakulttuuria.
Inbergin yhtenä tavoitteena on kasvattaa liiton jäsenmäärää.
– SuPer on ainoa ammattiliitto, joka on keskittynyt ajamaan lähihoitajien ja muiden sote- tai kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden asioita. Minulle SuPer on ollut aina itsestään selvä valinta.
Inberg haluaa myös saada lisää nuoria mukaan ammattiosastojen toimintaan. Hänen oma kokemuksensa on, että se antaa enemmän kuin ottaa.
– Olen saanut siitä valtavasti. Monet ystävyyssuhteeni ovat syntyneet ammattiosastossa.
Hoitotyö oli helppo valinta
Päivi Inberg tietää tarkalleen hoitotyön todellisuuden. Hänelle ammatinvalinta oli aikanaan helppoa.
– Jo yläasteella tiesin haluavani hoitajaksi. Jouduin pitämään peruskoulun jälkeen välivuoden, koska siihen aikaan perushoitajakoulutukseen pääsi vasta 17-vuotiaana.
Inberg valmistui vuonna 1991 ja aloitti työt Laakson sairaalan hoivaosastolla. Vuodeosastojen lisäksi tutuksi ovat tulleet myös työ vanhusten palvelutalossa ja päiväkodissa.
– Ikäihmisten hoiva on lähellä sydäntäni. Työ on palkitsevaa, eivätkä päivät ole koskaan samanlaisia. Toki kokemustani tiedän, että työ on myös raskasta.
Vuodesta 2016 lähtien Inberg on työskennellyt kokopäiväisesti pääluottamusmiehenä. Kun perheeseen syntyi lapsia, hän oli useita vuosia kotiäitinä.
– Minulla on aivan ihana mies ja 14- ja 16-vuotiaat pojat. Kävimme keskustelun ennen ehdokkaaksi lupautumistani ja he hyväksyivät aikeeni. Aion varata aikaa myös perheelleni. Jotta jaksan tässä tehtävässä, nollaan itseni harrastamalla liikuntaa, hoitamalla puutarhaa ja remontoimalla mökkiä.
