Lähes puolet sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisista katsoo, että heidän työmääränsä kasvoi viime vuoden aikana. Lisäksi joka kolmas työntekijä kertoo pelänneensä koronan takia terveytensä puolesta. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen tekemästä työhyvinvointikyselystä. Kyselyyn vastasi lähes 12 000 sote-ammattilaista.
Tutkimusaineiston mukaan etenkin nuorten työntekijöiden jaksaminen on koetuksella. Alle 40-vuotiaista yli puolet kokee työmäärän lisääntyneen yli oman sietokyvyn. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen näkee nuorten kuormittumiseen useita syitä. Kun työssä joutuu pinnistelemään osaamisensa rajoilla, työ- ja elämänkokemuksesta on apua.
– Nuorilla ei ole samanlaista elämänkokemusta kuin vaikka 50-vuotiailla, joilla on uskoa siihen, että tästäkin selvitään, Laitinen sanoo.
Lisäksi työuran alkuvaiheessa työtehtävät ovat usein kuormittavia perustehtäviä, eikä valinnanvaraa ole yhtä paljon kuin myöhemmin osaamisen ja ammattitaidon kartuttua.
Palautumiseen tulee kiinnittää huomiota
Psyykkisesti rasittuneita työntekijöitä on eniten alle 30-vuotiaissa, joista yli 40 prosenttia sanoo viime vuoden aikana kokeneensa masennuksen tai ahdistuksen oireita, siis merkkejä, jotka voivat pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen.
Oireellista on myös se, etteivät minkään ikäiset hoitajat tunne palautuvansa työpäivän aiheuttamasta rasituksesta vapaa-ajalla. Kaikissa ikäryhmissä riittävästi palautuvien määrä jää alle puoleen.
– Kuormittava, kiireellinen ajanjakso sote-palveluissa jatkuu vielä pitkään, ja hoitovelkaa kertyy. Työpaikolla tarvitaan kannustavaa ilmapiiriä työstä palautumiseen ja itsestä huolehtimiseen jo työpäivän aikana ja vapaalla.
Laitinen muistuttaa, että taukojen lisäksi työpaikoilla tulisi pitää huolta siitä, että kielteisten tunteiden käsittelyyn jää aikaa ”etteivät ne jää mieleen ja kehoon”.
Työterveyslaitoksen kyselyssä vajaat 40 prosenttia työntekijöistä oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan kielteisiä tunteita käsitellään säännöllisesti. Nuoret kokivat näin tapahtuvan useammin kuin vanhemmat.
Korona-aikaan luontevia tilaisuuksia palauttaviin keskusteluihin on vähemmän, kun ruokailuja ja muita sosiaalisia kohtaamisia on viruksen leviämisen pelossa karsittu.
Työntekijöiden hyvinvointiin on satsattava myös hyvinvointialueilla
Jaana Laitinen katsoo, että työpaikoilla voidaan tehdä paljon työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Siihen tulisi panostaa luonnollisesti myös ensi vuoden alussa toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla.
Nuoremmille työntekijöille on tärkeää yhteisöllisyyden tunne ja itsenäiseen työntekoon kannustaminen, mihin tähtäävä johtamistyyli on Laitisen mukaan yleistynyt.
– Vanhemmissa ikäryhmissä sen sijaan korostuu oikeudenmukaisuuden tunteen kokemus.
Päätöksenteon oikeudenmukaisuuden vahvistamisessa on työpaikoilla petraamisen varaa, sillä vain 36 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan asia on kunnossa.
– Tutkimusten mukaan kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta on yhteydessä hoitotyöntekijöiden työssä jatkamisen aikeisiin.
Päätöksenteon oikeudenmukaisuutta punnitaan toden teolla, kun erilaisia työyhteisöjä sovitetaan yhden ja saman työnantajan eli hyvinvointialueen alaisuuteen.
