Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kertoi marraskuun lopussa yt-neuvotteluiden tuloksesta. Yhtymä irtisanoo 280 työntekijää, ja lisää säästöjä saadaan, kun eläköityvien ja määräaikaisten työntekijöiden tilalle ei palkata uusia. HUSin koordinoiva pääluottamusmies Satu Kervinen kertoo olevansa lopputuloksesta järkyttynyt.
– HUS on usean vuoden ajan tehostanut toimintaansa. Sopeutusten jäljiltä löysää ei ollut missään. Kun irtisanottaviin lasketaan mukaan päättyvät määräaikaisuudet, useita satoja työntekijöitä joutuu lähtemään.
Elokuussa neuvotteluiden alkaessa HUS ilmoitti, että vähennykset kohdistuvat ensisijaisesti muuhun kuin välittömään potilastyöhön. Nyt yhtymä arvioi, että hoitohenkilökunnan määrä pienenee 2,5 prosentilla, kun taas hallinnosta ja tukipalveluista vähennykset ovat yhteensä hieman yli viisi prosenttia.
– Vähennykset vaikuttavat potilaiden hoitamiseen joka tasolla. Jos esimerkiksi tietojärjestelmät tai koneet hajoavat, ne on saatava nopeasti kuntoon, tai potilasturvallisuus vaarantuu, Kervinen varoittaa.
Yt-neuvotteluiden taustalla ovat HUSin säästötavoitteet. Ensi vuonna yhtymän taloutta on tarve sopeuttaa yhteensä 140 miljoonalla eurolla.
– Jos irtisanomisia tehdään tuotannollis-taloudellisin perustein, työmäärän pitäisi vähentyä koko HUSin alueella. Potilasmäärät eivät kuitenkaan ole vähentyneet. Joissain yksiköissä toiminta lakkaa, mutta silloinkin työntekijöille tulisi ensisijaisesti tarjota vastaavaa työtä toisesta yksiköstä, Kervinen huomauttaa.
Onko lakia noudatettu?
Satu Kervinen on osallistunut yt-neuvotteluihin työntekijäpuolen edustajana. Syksyn aikana hän on ollut toiminut tukihenkilönä kuulemistilaisuuksissa, joissa moni on saanut tietää jopa vuosikymmenien mittaisen työsuhteen päättymisestä.
– Tilanne on ollut henkilökunnalle todella kuormittava. Jokainen reagoi stressiin omalla tavallaan, mutta moni on kertonut valvoneensa öitä jo ennen kuulemisia.
Kokenut luottamusmies ihmettelee työnantajan ratkaisuja.
– HUS on irtisanonut pitkään talossa työskennelleitä hoitajia, vaikka määräaikaisia työntekijöitä on sijaisina huomattavasti enemmän kuin irtisanottavia henkilöitä. Työntekijöitä on myös irtisanottu ennen kuin on selvitetty, olisiko heidät mahdollista sijoittaa johonkin toiseen yksikköön tai kouluttaa muihin tehtäviin.
Asia on herättänyt huolta myös SuPerissa ja muissa pääsopijajärjestöissä. Järjestöt ovat yhteisesti vaatineet HUSia noudattamaan lakia ja voimassa olevia sopimuksia.
– HUSissa noudatettavan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan viimeiseksi tulee irtisanoa toiminalle tärkeitä henkilöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samassa tilanteessa, on huomioitava myös työntekijöiden huoltovelvollisuus ja palvelussuhteen kesto, sanoo SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno.
– Selvitämme parhaillaan, miten ja missä järjestyksessä prosessi on HUSissa edennyt. Katsomme, onko työnantaja rikkonut työsopimuslakia, yt-lakia tai työ- ja virkaehtosopimusta, ja tarvittaessa viemme asian eteenpäin.
Ensimmäisten irtisanottujen työsuhteet päättyvät tammikuun alussa. Osalla pitkään yhtymässä työskennelleillä työvelvoite jatkuu pitkälle kevääseen.
Lue myös: ”Pähkähullu tilanne” – Hoitajia irtisanotaan vaikka heistä on pula
