Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteena on turvata kaikille nopea pääsy mielenterveysapuun ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Kansalaisaloite julkistettiin 20. helmikuuta.
Kansalaisaloite tähtää siihen, että hoidon aloittamiseksi riittäisi terveydenhuollon ammattilaisen perusterveydenhuollossa toteama hoidon tarve. Mielenterveystyön ammattilainen toteuttaisi soveltuvan hoitomuodon, joka vastaisi potilaan oireita ja avuntarvetta.
Terapiatakuun avulla potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Mikäli potilas tarvitsisi jatkohoitoa vielä varhaisen terapiajakson jälkeen, hänet ohjattaisiin erikoissairaanhoidon tai Kelan psykoterapiatuen piiriin.
Lähihoitajille uusia työmahdollisuuksia
Kansalaisaloitteen mukaan lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. SuPerin asiantuntija Saija Vähäkuopus näkee, että terapiatakuu olisi edistysaskel myös perus- ja lähihoitajien työn näkökulmasta.
– Terapiatakuu tarjoaisi lähihoitajille uusia työmahdollisuuksia. Psykososiaalista lyhythoitoa voivat tarjota koulutetut mielenterveystyötä tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten lähihoitajat.
Vähäkuopuksen mukaan terapiatakuu toisi helpotusta myös perus- ja lähihoitajien työtaakkaan.
– Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa työskentelevät hoitajat kohtaavat paljon asiakkaiden pahaa oloa, eikä heillä ole ollut paikkaa, jonne asiakkaita voisi ohjata keskustelemaan. Terapiatakuu helpottaisi hoitajien työtä, kun mielenterveysongelmien kanssa painivat asiakkaat voisi tarvittaessa ohjata perusterveydenhuoltoon psykososiaaliseen lyhytterapiaan.
Terapiatakuu toisi säästöjä
Terapiatakuun vuosikustannus olisi toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa. Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Terapiatakuu-aloitteen tekijät ovat laskeneet, että jokainen terapiatakuuseen sijoitettu euro säästäisi arviolta kymmenen euroa. Jos koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat saisivat varhaista hoitoa terapiatakuun myötä, voisi vuosittain 7500 henkilöä kuntoutua etuuksien piiristä työelämään.
Kansalaisaloitteen takana on 24 mielenterveysjärjestöä.
