Kuinka monta peräkkäistä yövuoroa työntekijä voi tehdä?
Jaksotyössä peräkkäisten yövuorojen määrää on rajoitettu viiteen, kun se ennen on ollut seitsemän yövuoroa.
Jos työntekijä antaa suostumuksensa, työnantaja saa poikkeuksellisesti teettää vielä kaksi yövuoroa lisää lisä- tai ylityönä. Käytännössä työvuoroluetteloon ei voisi suunnitella yli viittä yövuoroa, vaikka suostumus olisi annettukin.
On tutkittu, että yötyö voi aiheuttaa unihäiriöitä, sydän- ja verisuonitauteja, ruuansulatuselimistön sairauksia ja lihavuutta. Työterveyslaitoksen mukaan peräkkäisten yövuorojen määrän rajoittaminen on yksi keskeinen keino vähentää terveyshaittoja.
Kuntatyöntekijöillä ja Avainta-työehtosopimusta noudattavilla työantajilla yötyömääräys astuu voimaan 1.1.2020, muulla yksityisellä puolella vasta 1.4.2020.
Saako työntekijä halutessaan tehdä iltavuoron jälkeen aamuvuoron?
Lain perusteluissa mainitaan, että työntekijän toive olisi mahdollista toteuttaa, mutta ei säännönmukaisesti. Alle 11 tunnin lepoaikoja ei pidä teettää edes työntekijän suostumuksella, jos lepoajat jäävät alle 11 tunnin säännönmukaisesti.
Pääsääntöisesti työntekijällä on oltava 11 tunnin vuorokausilepo: jos työvuoro päättyy kello 21, voi seuraava vuoro alkaa seuraavana aamuna kello 8. Lepoajan lyhentämiselle pitää olla syy, kuten työn luonne tai epäsäännöllisiin työvuoroihin liittyvät töiden järjestelyt.
Muutoksen tavoite on suojella työntekijää. Tulevaisuuden ratkaisut näyttävät, miten säännönmukaisuus ratkaistaan.
Miten menetetty lepoaika korvataan?
Jos vuorokausilepoa on lyhennetty yhdeksään tuntiin, työnantajan on annettava kaksi tuntia lisää vapaa-aikaa heti seuraavan vuorikausilevon yhteydessä. Jos se ei ole töiden järjestelyiden vuoksi mahdollista, vapaata on annettava viimeistään 14 vuorokauden kuluessa.
Työntekijän kannattaa varmistaa itse, että hän on saanut vähintään 13 tunnin vuorokausilepoajan edellä mainitun säännön mukaan.
Miten varallaolo vaikuttaa lepoaikaan?
Työnteko varallaoloaikana keskeyttää vuorokausilevon. Korvattavaa lepoaikaa on työkutsun takia saamatta jäänyt lepoaika. Korvaava lepoaika on annettava sellaisena aikana, jolloin työntekijä ei ole enää sidottu varallaoloon.
Voiko työnantaja velvoittaa työntekijän lisä- tai ylityöhön?
Ei voi. Lisätyöhön vaaditaan työntekijän suostumus ja siitä voidaan sopia myös työsopimuksessa. Työsopimuksen kirjauksesta huolimatta työntekijällä on oikeus kieltäytyä lisätyöstä vapaapäivänään, jos hänellä on siihen perusteltu henkilökohtainen syy. Syitä voivat olla opiskelu, lastenhoitojärjestelyt, terveydelliset syyt, hautajaiset ja matkat.
Jos työntekijän työaika vaihtelee viikoittain, esimerkiksi 0–20 tuntia viikossa, lisätyösuostumus pitää antaa jokaista kertaa varten erikseen. Kyse on niin sanotusta nollasopimuksista tai tarvittaessa töihin kutsumisen sopimuksista. Sääntelyn tarkoituksena on suojella vaihtelevan työajan työntekijää, ettei hän olisi velvoitettu tekemään lisätöitä ilman omaa suostumusta työnantajan aina sitä vaatiessa.
Työnantajan tulee edelleen kysyä työntekijältä suostumus ylityöhön jokaista kertaa varten erikseen.
Muuttuuko ylityön enimmäismäärä?
Ylityön laskentatapa muuttuu. Jatkossa työntekijä saa tehdä neljän kuukauden aikana keskimäärin 48 tuntia työtä viikossa. Tähän tuntimäärään lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, kuten säännöllinen työaika, lisä- ja ylityö. Jatkossa puhutaan työajan enimmäismäärästä. Uusi tapa laskea työtunteja pidentää nykyisen työaikalain mukaan laskettua työajan enimmäismäärää jonkin verran.
Muutos tulee voimaan viimeistään 1.1.2021, mutta uuteen laskentatapaan saa siirtyä vuoden 2020 aikana.
Onko työnantajan suostuttava järjestämään osa-aikatyötä työntekijän halusta?
Ei ole viime kädessä, mutta siihen pitää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan. Jos tarve osa-aikatyöhön tulee työntekijän sosiaalisista tai terveydellisistä syistä, on työnantajan perusteltava kieltäytymisensä, miksi se ei voi osa-aikatyötä toteuttaa.
Tämä koskee myös työntekijän toivetta siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
13.11.2019 Jutusta poistettu epäselvä kohta lepoajasta.
