Valvira on antanut valvontamääräyksen Esperi Care Oy:lle. Määräyksen mukaan Esperi Caren on korjattava epäkohdat ja puutteet sen kaikissa vanhustenhuollon yksiköissä. Esperin on elokuun loppuun mennessä toimitettava Valviralle selvitys toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt toimintayksiköissään. Valvira uutisoi asiasta tiistaina 23. huhtikuuta.
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa, että tämän mittaluokan puuttuminen yrityksen toimintaan on poikkeuksellista.
– Se, että nyt puututaan yrityksen toimintaan koko valtakunnan tasolla, on askel Suomen vanhustenhuollon kohentamiseksi. Tilanne myös kuvaa sitä, kuinka haastavaa vanhustenhuolto on silloin, kun yrityksen on myös tehtävä tulosta, Paavola huomauttaa.
Paavolan mukaan Valviran toimenpide osoittaa, että vanhustenhoidon tilaan halutaan puuttua tosissaan.
– Tämä ei kuitenkaan saa olla mikään kosmeettinen korjaus, vaan vanhustenhoitoon on tehtävä pysyvä muutos. Asiat on nyt laitettava kuntoon, ettei käy niin, että olemme kohta taas samassa tilanteessa.
Ongelmia useissa vanhustenhuollon yksiköissä
Valvira on arvioinut Esperi Care Oy:n toimintaa valtakunnallisesti. Arvioinnin tueksi se on pyytänyt tiedot aluehallintovirastojen valvonnassa vireillä olevien valvontojen ja tehtyjen valvontaratkaisujen määrästä.
Valviran mukaan Esperi Caren useissa vanhustenhuollon yksiköissä on todettu asiakasturvallisuutta vakavasti vaarantavia puutteita vuosina 2016–2019. Puutteita todettu muun muassa vastuuhenkilöiden tehtävänkuvissa. Lisäksi henkilökuntaa on ollut liian vähän asiakkaiden palvelujen tarpeisiin nähden.
SuPerin asiantuntija Elina Kiurulle nämä ongelmat ovat tuttuja. Hän saa SuPerin jäseniltä jatkuvasti yhteydenottoja, joissa lähihoitajat kertovat havaitsemistaan epäkohdista eri puolilta Suomea.
– Ongelmia on toistuvasti asiakasturvallisuudessa, henkilöstömäärässä ja vastuuhenkilöiden tehtävänkuvissa. Esimerkiksi esimiesten työpanoksesta on laskettu mitoitukseen 50 prosenttia, vaikka todellisuudessa he eivät ole osallistuneet hoitotyöhön.
Elina Kiuru pitää hyvänä, että yritystä tarkastellaan nyt kokonaisuutena eikä erillisinä toimintayksiköinä.
– Näin on helpompi nähdä, mikä on yrityksen toimintatapa ja mitkä ovat yrityksen arvot todellisuudessa, Kiuru toteaa.
Omavalvonta ei käytännössä toimi
Valviran mukaan ongelmia on ollut myös omavalvonnan toteutuksessa. Silja Paavola ja Elina Kiuru toteavat, että omavalvonnan toteutumisessa on merkittäviä haasteita.
Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan yksikön toimintaa ja se on lupaus hoidon ja hoivan laadusta. Kiurun mukaan palveluntarjoajan toiminta voi näyttää hyvältä paperilla. Valitettavasti asiakirja jää usein vain lupaukseksi, eikä sitä hyödynnetä hoitotyön arjessa.
– Todellisuus on se, etteivät usein edes työntekijät tiedä yksikön omavalvontasuunnitelmasta, Kiuru toteaa.
Silja Paavola muistuttaa, että epäkohdista ilmoittaville työntekijöille ei saa seurata ongelmia. Näin on kuitenkin monissa tapauksissa käynyt.
– Omavalvonnan tavoitteena on parantaa laatua. Omavalvonta ei nykyisessä muodossaan kuitenkaan toimi. Tarvitaan myös ulkopuolista valvontaa.
