Mitä ajattelet hyvinvointialueiden säästötoimista? Palveluita karsitaan ja karuimmillaan keskustellaan siitä, kenet meillä on varaa hoitaa.
Yhtälö on totta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on paljon tarpeita ja vain tietyt voimavarat. Palveluita priorisoidaan jo nyt. Iso ongelma on, että sitä ei tehdä avoimesti eikä julkisesti. Päätöksiä ei voi kritisoida, koska kriteerejä ei tiedetä. Pidän myös ongelmallisena, jos yksilöiden tarpeita ja rakenteita asetetaan vastakkain. Esimerkiksi korona-aikaan koronapotilaiden hoito asetettiin etusijalle, kun samaan aikaa leikkausjonot kasvoivat. Päätöksiä jouduttiin tuolloin tekemään senhetkisen tiedon varassa ja jälkiviisaus on ärsyttävää, mutta virheistä kannattaa oppia.
Miten sote-alan työntekijäpula on vaikuttanut sinun elämääsi palveluiden käyttäjänä?
Henkilökohtaisesti ei mitenkään. Hengityshalvausstatuksen omaavana olen siinä erityisessä asemassa, että saan palvelut yhdeltä luukulta. Palvelut on määritelty erikoissairaanhoidon tehtäväksi, missä resurssit ovat aina olleet hyvät. Lisäksi on sanottava, että tilanne ei korjaannu sillä, että sote-alasta luodaan kuva kriisipesäkkeenä. Nuorille se näyttäytyy alana, jolle ei kannata hakeutua töihin eikä sitoutua.
Vammaispalvelulain uudistuksen myötä hengityshalvauspotilaan hoitajana voi toimia terveydenhuollon ammattilaisen lisäksi myös henkilökohtainen avustaja. Miksi olet ollut ajamassa muutosta?
Hengityshalvauspotilaita on Suomessa nyt noin sata eli muutos koskee hyvin pientä määrää työpaikkoja eikä se missään nimessä tule aiheuttamaan lähihoitajille pulaa työpaikoista. Katson, että tässä työvoimaresurssien niukkuudessa lähihoitajien ammattitaitoa tulee käyttää niissä työtehtävissä, joissa siitä on erityisesti hyötyä. Lähihoitajakoulutuksen pohjalta voi suuntautua monenlaiseen työhön, ja on tärkeää, että jokainen löytää itselleen parhaiten sopivan tehtävän. Tässä tehtävässä työtä tehdään toisen ihmisen omassa kodissa yksin ilman työyhteisön tukea. Kaikki eivät sopeudu siihen. Toisaalta moni avustaja on sanonut minulle, etteivät he jaksaisi olla töissä laitosmaisissa olosuhteissa.
Tässä työvoimaresurssien niukkuudessa lähihoitajien ammattitaitoa tulee käyttää niissä työtehtävissä, joissa siitä on erityisesti hyötyä.
Kotihoito ei ole terveydenhuollon ominta aluetta, ja on hyvä, että se siirtyy hengityshalvausstatuksen omaavien osalta sosiaalihuollon alle. Terveydenhuollossa asenne kotona tehtävään työhön on muuttunut niin, että työntekijöiden toimenkuvaksi ajatellaan vain hengityksen turvaaminen. Se on johtanut keskusteluihin esimerkiksi siitä, kenen tehtävänä on keittää kananmunat tai hakea halot ulkoa takkaan. Minun avustajiltani kuluu noin 10–15 prosenttia työajasta hengityksen turvaamiseen tai muihin terveydenhuollollisiin tehtäviin, loppu aika on muuta. Rajanveto ei muutoinkaan ole helppoa. Jos avustaja antaa minulle hammasharjan käteen, onko se terveydenhuollollinen tehtävä, kun itse kuitenkin harjaan hampaat?
Olet itse toiminut oman avustajarinkisi työnantajana erillissopimuksella jo vuosia. Millaisia kriteerejä painotat avustajan valinnassa?
Haluan itse vaikuttaa siihen, kuka minun kanssani on läheisessä yhteydessä, johon kuuluu intiimihygienia, ja missä työvuorossa. Työntekijän on oltava luotettava, hän tulee töihin sovitusti ja on työvuoron aikana jatkuvasti käytettävissä. Oppimiskyky on tärkeä, on pystyttävä ottamaan vastaan perehdytystä. Persoona vaikuttaa myös, mutta sitä on vaikea määritellä.
Tunnen onnistuneeni rekrytoinneissa, sillä työsuhteet ovat olleet poikkeuksellisen pitkiä, ja luulen, että myös sairauspoissaoloja on vähemmän kuin työntekijöillä keskimäärin. Pisin avustajasuhteeni on kestänyt yli 30 vuotta. Se päättyi virallisesti eläköitymiseen, mutta jatkuu keikkaluonteisena edelleen. Olen vain harvoin joutunut käyttämään julkisia rekrytointeja, sillä useimmat työntekijät ovat löytyneet verkostojen kautta.
Jukka Sariola
- Vammaisvaikuttaja ja kirjailija. Neljäs kirja, Konehengittäjä ja assistentti, julkaistiin omakustanteena viime vuonna. Ystäväni Seija – kutsumuksena Afganistan palkittiin vuoden 2015 kristillisenä kirjana.
- Hengityshalvauspotilaiden yhdistyksen Hengitystuki ry:n puheenjohtaja.
- Sai keväällä Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan ansioristin.
Lue myös: Lähihoitaja pysyy hengityshalvauspotilaan rinnalla 24/7, vuodesta toiseen
