Kymijoen Hoiva ry:n toiminnanjohtaja Anu Pöllänen kertoo, että heillä asukkaan koko elämänhistoria otetaan huomioon, kun asukas saapuu taloon. Tämä tarkoittaa ihan konkreettisia asioita.
– Huomioimme asukkaan tavat, toiveet ja tottumukset. Jos joku on aamu-uninen, saa nukkua pidempään tai jos joku haluaa valvoa pidempään, saa valvoa. Asukkaan harrastukset, mieltymykset ja muut omat jutut otetaan huomioon.
Asukkaille tehdään myös oma toivekartta.
– Jos asukas on kertonut, että on koko elämänsä leiponut omenakääretortun lauantaisin, niin se onnistuu myös meillä. Tällainen ymmärrys syntyy, kun tuntee asukkaan ja tietää, mistä hän nauttii.
Kymijoen Hoivan resepti hyvään vanhustenhoitoon on varsin simppeli.
– Arjessa ei välttämättä tarvita suuria resursseja ja rahaa. Ei mitään suurta ja ihmeellistä. Vain vanhuksen lähellä olevan lähihoitajan, kun hän kohtaa asukkaan arvostavasti, elettyä elämää kunnioittaen ja aidolla lämmöllä.
Myös henkilöstön hyvinvointi on huomioitu Kymijoen Hoivan yksiköissä. Työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin on satsattu.
– Meillä on omat ja yksiköiden omat työhyvinvointisuunnitelmat. Lisäksi meillä saa kehittää omaa työtään. Meillä on 10 erilaista työryhmää, joissa hoitajat toimivat aktiivisesti.
Kymijoen Hoiva ry toimii yhdistyspohjalta. Sen omistajapohja muodostuu yhteisö- ja henkilöjäsenistä.
SuPer-lehti vierailee la Carita -palkituissa hoivakodeissa kevään aikana tehden niistä laajemmat artikkelit printtilehteen.
