Kuntaliiton tilastojen mukaan kunnat ja kuntayhtymät käyttivät viime vuonna vuokratyön ostamiseen 438 miljoonaa euroa. Se on 90 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes kaksi kertaa niin paljon kuin viisi vuotta aikaisemmin. Kunnat käyttävät vuokratyövoimaa yleisimmin sosiaali- ja terveysalalla.
Vuokratyön käyttö tulee työnantajalle kalliiksi. Useiden arvioiden mukaan vuokratyön hinta on kaksinkertainen tai 2,5-kertainen verrattuna oman työntekijän palkkaamiseen. Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajan Marina Kinnusen mukaan kustannukset voivat olla vieläkin suuremmat.
– Viime kesänä vertailimme kustannuksia kymmenen työntekijän osalta. Hinta oli kolminkertainen omiin työntekijöihin verrattuna.
Vakituisen henkilöstön ja vuokratyön kustannusten tarkka vertailu on vaikeaa. Työnantaja maksaa omasta työntekijästä kuukausipalkkaa ja työnantajakulut. Vuokratyöntekijästä ei mene suoraan työnantajakuluja, mutta vuokratyötä välittävät yritykset ottavat oman osuutensa. Joissakin tapauksissa työnantajan ja vuokrafirmojen välissä on yhteishankintayritys, joka niin ikään ottaa oman osansa.
”Hinta oli vuokratyöntekijän kohdalla kolminkertainen
omaan työntekijään verrattuna.”
Nopeasti yleistyneellä vuokratyövoiman käytöllä on myös inhimillinen hintansa: se pahentaa entisestään alan henkilöstöpulaa. Vakituiset työntekijät kuormittuvat, kun yhä suurempi vastuu töistä kasautuu heidän harteilleen. Vaihtuvat sijaiset on perehdytettävä tehtäviinsä, eikä heillä aina ole samaa osaamista, esimerkiksi voimassa olevia lääkelupia, kuin vakituisilla.
Suunta on vuokralle
Vuokratyön tekeminen houkuttaa ymmärrettävästi niitä hoitajia, joiden elämäntilanteeseen se sopii.
Työntekijälle käteen jäävä summa voi vuokratyössä olla jonkin verran suurempi. Useat henkilöstövuokrausyritykset ilmoittavat lähihoitajan tuntipalkaksi noin 16–18 euroa. Päälle maksetaan vähintään lakisääteinen yhdeksän prosentin lomakorvaus. Kun lomakorvaus maksetaan rahana, lomapäiviä ei kerry.
Vuokratyön teettäminen voisi kunnille olla yksi strateginen keino hallita työvoiman saatavuutta, ja parhaimmillaan suunnitelmallinen vuokratyö voi johtaa pysyvämpiin työsuhteisiin. Vuokratyö antaa työntekijälle mahdollisuuden kokeilla erilaisia työpaikkoja ja tutustua työyhteisöihin ennen vakituisen suhteen solmimista. Samalla työnantaja välttyy raskaalta – ja varsinkin epäonnistuessaan kalliilta – rekrytointiprosessilta.
Tällä hetkellä suunta on kuitenkin päinvastainen: moni lähihoitaja on siirtynyt vakituisesta työstä vuokratyöhön tai harkitsee sitä.
Ainakin suuremmissa kunnissa työntekijöiden siirtymistä on jopa yritetty estää henkilöstövuokrausyritysten kanssa tehdyillä rekrytointikielloilla. Uusi sote-sopimus kieltää tällaiset työntekijän liikkumista rajoittavat sopimukset, ja nähtäväksi jää, lisääkö se hoitajien kiinnostusta vuokratyön tekemiseen.
Myös vuokratyöntekijöistä on pulaa
Seure välittää vuokratyöntekijöitä pääkaupunkiseudun kuntiin ja HUSiin. Listoilla on 14 000 keikkalaista, joista noin 3 000 on lähihoitajia. Lisäksi on alan opiskelijoita ja jonkin verran sairaanhoitajia, jotka tekevät lähihoitajan töitä. Listalla on vaihtuvuutta jonkin verran, mutta vuokratyöntekjiöiden kokonaismäärä on pysynyt samana viime vuosina.
Työntekijöiden tarve kasvaa nopeammin kuin siihen pystytään vastaamaan, sanoo Seuren johtaja Maija Valkama.
– Terveydenhuollon työntekijätilanteesta on puhuttu vuosia ja yritetty ennustaa, miten se tulee muodostumaan. Varhaiskasvatus ei samalla tavalla ole ollut mukana keskusteluissa, mutta nyt siellä aletaan olla samassa tilanteessa.
Vuokratyöntekijöistä pyritään Valkaman mukaan pitämään kiinni kaikin tavoin ja heidän hyvinvointiinsa panostetaan.
– Keikkalaiset äänestävät herkästi jaloillaan. He eivät mene uudestaan työpaikkaan, jossa kokevat tulleensa kohdelluiksi huonosti.
Tänä syksynä lähihoitajia ja sairaanhoitajia on pääkaupunkiseudulla houkuteltu töihin kertaluonteisella rekrytointipalkkiolla, joka maksetaan vähintään kuukauden mittaisista työsuhteista. Kokeilu on yhä kesken, mutta Valkaman mukaan sen tulokset näyttävät jäävän odotetusta.
Kaikkia työvuoroja ei saada täytettyä vuokratyövoimalla Pohjanmaallakaan, sanoo Marina Kinnunen.
– Aikaisemmin oli todella kova lääkäripula, nyt se on yhä enemmän myös hoitopuolella ja ihan kaiken kokoisissa kunnissa. Työntekijöitä puuttuu jatkuvasti ja vuoroja joudutaan tekemään alimitoitettuna. Kannan suurta huolta siitä, että ihmiset eivät saa tehdä työtään niin hyvin kuin pitäisi.
Sote-alalla on aina sesonki
Pandemian aiheuttamaa poikkeusaikaa lukuun ottamatta sote-ala ei ole herkkä kausivaihteluille. Tilapäisen työvoiman tarpeen sesonkipiikkejä ei ole, kuten esimerkiksi kaupan alalla, vaan työntekijöitä tarvitaan koko ajan ja paljon.
Kunnat vuokraavat henkilöstöä, koska niin on pakko tehdä: kunnilla on sote-alalla vastuita, jotka lain mukaan on täytettävä. Kun omaa henkilöstöä ei ole riittävästi eikä vapaisiin työpaikkoihin ole hakijoita, työvoimaa on ostettava – hinnalla millä hyvänsä.
Hidas muutos
Siirtyminen kunnista hyvinvointialueille ei tuo nopeaa muutosta tilanteeseen. Palveluiden tarve kasvaa entisestään ja työntekijöistä on yhä suurempi pula. Toisaalta hyvinvointialueilla työntekijäresursseja pystyään kohdistamaan tarkemmin sinne, missä tekijöistä on eniten pulaa, Marina Kinnunen sanoo.
– Haluan uskoa, että kun palveluiden järjestäjiä on vähemmän, tämäkin asia saadaan paremmin haltuun. Kun kuntarajat poistuvat ja henkilöstövolyymi on suurempi, meillä on parempi mahdollisuus ottaa koppia tilanteesta.
Henkilöstökuluja voidaan saada kuriin sijaispooleilla eli hyvinvointialueen omilla, vakituisilla sijaisilla, jotka paikkaavat joustavasti sairauspoissaoloja ja lomia. Pooli turvaa sen, että sijaisia saadaan helpommin ja että he osaavat tehtävänsä.
Vuokratyövoiman käytön reippaalle vähentämiselle on kuitenkaan vaikea nähdä vaihtoehtoa ennen kuin sen perimmäinen syy eli henkilöstöpula saadaan korjattua.
– Vuokratyön käytön tulisi olla suunnitelmallista. Silloin se toimii parhaiten ja on kustannustehokkainta. Jos vuokratyö on palvelu, johon nojaudutaan yhä enemmän, olemme äkkiä selkä seinää vasten, Kinnunen sanoo.
