Terveyden ja hyvinvoinnin laitos lähetti keväällä kyselyn lähes 1 900 hoivayksikölle selvittääkseen kuinka hyvin hoitajamitoitus yksiköissä toteutuu. Kyselyyn jätti vastaamatta kymmeniä yksiköitä, joista 42 on nyt Valviran ja aluehallintovirastojen valvonnassa.
Valvonnan tarkoituksena on selvittää, miksi ilmoitukset hoitajamitoituksesta on jätetty tekemättä.
Alun perin 50 vastaamatta jättäneestä yksiköistä seitsemän oli lopettanut toimintansa. Vastaamatta jättäminen on voinut johtua myös esimerkiksi siitä, että vastuuhenkilöt ovat matkan varrella vaihtuneet. Se ei toki ole legiimi syy vastaamatta vaan organisaation velvollisuus on pitää tiedot ajan tasalla, sanoo Valviran ylitarkastaja Kirsi-Marja Santama.
– Jäljelle jääneiden yksiköiden tilannetta lähdetään tarkastelemaan uudestaan. Oletus on, että kun mitoitusta valvotaan valtakunnallisesti, asiaa selvittävään kyselyyn myös vastataan.
Valviran valvonnassa on 33 yksikköä ja aluehallintovirastojen valvonnassa yhdeksän yksikköä, jotka ovat jo ennestään olleet aluehallintovirastojen tarkkailussa eli niitä epäillään myös muista vanhustenhoidon epäkohdista tai puutteista.
Valvira päättää mahdollisista toimenpiteistä sen jälkeen kun vastaamatta jättämisen syyt on selvitetty.
Mitoituksen voimaantuloon ei oltu valmistauduttu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kysely hoitajamitoituksen toteutumisesta lähetettiin tehostetun palveluasumisen, vanhainkotien ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksiköille, mukaan lukien myös niin sanotut hybridiyksiköt.
Kyselyyn vastaamatta jättäneissä on sekä kunnallisia että yksityisiä hoivakoteja eri puolilla Suomea, ja säätiöt ja pienet yritykset muodostavat näistä merkittävän osan.
Kyselyyn vastanneista hoitajamitoitus alittui joka 10. yksikössä. Näiden yksiköiden tilanteiden selvittäminen on aluehallintovirastojen vastuulla.
Jotta epäkohtiin voidaan puuttua, on todella tärkeää, että kaikki yksiköt ilmoittavat hoitajamitoituksensa valvontaviranomaisille, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
– Sitova hoitajamitoitus on minimi, jolla pyritään turvaamaan asiakasturvallisuus ja työturvallisuus sekä edellytykset hyvälle hoidolle. Mitoitusta on kuitenkin tarkasteltava asiakkaiden hoitoisuuden mukaan, ja usein minimimitoitus on riittämätön.
Paavolan mukaan vanhuspalvelulain voimaantulosta asti on useista yksiköstä tullut tietoa SuPeriin, ettei lainmukainen hoitajamitoitus toteudu.
– Työpaikoilla lain voimaantuloon ei valmistauduttu riittävän ajoissa ja hoitajamitoituksen lisäksi tehtävänjakoa ei ole toteutettu kaikissa yksiköissä kuten laissa on määritelty.
Vanhuspalveluiden hoitajamitoitus astui voimaan vuosi sitten syyskuussa. Mitoitus on tänä vuonna 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Se nousee vuodenvaihteessa 0,6:een.
