Hoidammeko mieltä yhtä tunnollisesti kuin ihoa – onko sinulla mielenhoitorutiini?

Psykologi Anu Tevanlinnan mukaan mielen hyvinvointi heikkenee usein kuin hiipien. Itseltään kannattaa opetella kyselemään kuulumisia.

Teksti Anu Tevanlinna

Kotini lähellä on kauneushoitola, jonka ikkunassa on juliste ihonhoitorutiinista: Puhdista ja kosteuta päivittäin, vaihda tyynyliina ja pese meikkisudit viikoittain, käy kasvohoidossa kuukausittain. Tätä katsoessani pohdin, hoidammeko mieltämme yhtä tunnollisesti kuin ihoa. Suhtaudummeko ylipäätään mieleen asiana, joka tarvitsee päivittäistä hoivaa?

Mainos

Mielen vointi ei näy peilistä kuten ihon kunto. Siksi mieli voi jäädä huomiotta tai sen hyvinvointi voi tuntua niin abstraktilta, että sen edistämiseen on vaikea tarttua. Jos siis ripustaisin vastaanotolleni julisteen mielenhoitorutiinista, niin mitä siihen kirjoittaisin?

Suositukseni alkaisi siitä, että keho on mielen koti. Siksi kehonhuollon perusta (eli ravitseva ruoka, säännöllinen liikunta ja riittävä uni) on myös mielen hyvinvoinnin pohja. Terapeuttisten jippojen sijaan kyse on arkisista asioista, joita höystäisin sillä, että tunteiden tunnistaminen ja sopiva ilmaisu ylläpitää yhteyttä itseen ja muihin.

”Mieli hyrrää tyytyväisenä tasapainoisen elämän sivutuotteena.”

Päivittäinen suositukseni siis olisi: Syö, nuku ja liiku. Anna tilaa tunteille.

Mielenhoitorutiinini seuraava taso perustuisi siihen, että mieli hyrrää tyytyväisenä tasapainoisen elämän sivutuotteena. Mieli kaipaa itselle tärkeiden ihmisen seuraa ja mieluista tekemistä. Nämä myös irrottavat huomion huolista ja murheista. Tee siis lempipuuhiasi tai keskity harrastuksiin. Vastapainoksi tekemiselle mieli tarvitsee rentoutumista ja joutenoloa. Sauno, tee hengitysharjoituksia, katsele takkatulta tai tee jotain muuta rauhoittavaa.

Viikoittainen suositukseni siisolisi: Uppoudu johonkin kivaan. Varaa aikaa sinulle tärkeille ihmisille. Ole jouten ja rentoudu.

Mielen hyvinvointi heikkenee usein hiipien. Stressistä tai alakulosta tulee helposti totuttu olemisen tila. Siksi mielen vointia pitää seurata. Kysy itseltäsi, mitä kuuluu. Älä tyydy ”Ihan hyvää, kiirettä pidellyt, mutta sellaistahan se on” -vastaukseen. Tunnustele, miltä sinusta tuntuu. Oletko esimerkiksi energinen ja tyytyväinen vai nuutunut ja harmistunut? Haastaako jokin mielesi hyvinvointia? Huomaa, mihin aikasi ja voimavarasi menevät, ja pohdi, vastaako jakauma arvojasi. Jos jatkat näin, niin miltä tilanteesi näyttää vuoden päästä? Tee tarvittaessa korjausliike tai hae apua.

Mainos

Eli kuukausittainen suositukseni olisi: Pysähdy ja arvioi tilannettasi. Tee tarvittaessa muutoksia.

Mielenhoidon perusta on arkisissa valinnoissa, joihin säännöllisyys tuo voimaa. Mielen hyvinvointi on kuitenkin monisyinen kokonaisuus, jonka ajoittainen huojunta on osa elämää. Yleispätevää ja kaikenkattavaa ohjetta en osaakaan antaa. Lopulta suositusten sijaan tärkeintä onkin tunnistaa, mitä oma mieli kulloinkin kaipaa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Ulkonäkö ei ole käyntikortti – työpaikka voi vahvistaa mielenterveyttä tukemalla myönteistä kehosuhdetta

Loma tukee elämän tasapainoa – Entä jos lomaa ei tarvitsekaan ansaita?

Uupumus on työyhteisölle kriisi  – Syyllisyys on usein jaettu tunne