On yksi yleinen lomatoivotus, jonka haluaisin poistaa käytöstä. Se on juurtunut kieleemme, ja olen itsekin käyttänyt sitä. Näin jälkikäteen tämä vähän hävettää.
Kyseinen toivotus on ”Hyvää ansaittua lomaa”. En sinänsä paheksu toivotusta, mutta haluan ravistella lomaan liittyvää ansaintalogiikkaa.
Uupuneiden parissa työskenneltyäni olen huomannut suorittamiseen taipuvaisen kuulevan ansaitun loman toivotuksessa piilomerkityksen. Suorittajan mielessä toivotus herkästi vahvistaa ajatusmallia, jonka mukaan hyvällä omallatunnolla saa relata ainoastaan, jos on ensin paiskinut ankarasti töitä. Oikeus joutenoloon ja huomion siirto työn ulkopuoliseen elämään on siis sidoksissa niitä edeltävään aherrukseen.
Palkallisten lomapäivien määrä on toki kytketty työssäoloon. Tältä kannalta ansaitun loman toivotukset ovat pätevä ilmaus. Ansainnan liittäminen lomatoivotukseen kuitenkin normalisoi myös venymisen ja sinnittelyn kulttuuria.
Näkemykselle, jossa loma ei ole palkinto uurastuksesta, on perustelunsa hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta. Siihen sitoutuu maailmankatsomus, jossa työn ja muun elämän tasapaino on perusoikeus. Näen tämän inhimillisen työelämän pohjana.
Työkyky ei ole itsestäänselvyys. Sen ylläpito vaatii huomiota. Loma ei tietenkään ole ainoa (eikä edes keskeisin) työkykytekijä. Loman tärkein tehtävä ei myöskään ole palautua kevään kuormituksesta, jotta jaksaa taas syksyllä paahtaa. Silti harvassa ovat ne, joille kesäloma ei olisi tärkeä huilihetki työrytmistä.
Loma tukee elämän tasapainoa ja elämän tasapaino hyvinvointia. Hyvinvointi taas kulkee käsi kädessä työkyvyn kanssa. Loma pakottaa paatuneimmankin suorittajan hölläämään työasioista, kun taas lomat skippaavan työn sankarin työkyky taatusti rapistuu – ihan vaan siksi, ettei ihminen ole kone, jonka voi ohjelmoida tauotta maksimaaliseen tuotantotehoon.
Väitteeseen, ettei lomaa tarvitse ansaita, kytkeytyy siis ajatus jokaisen oikeudesta kokonaiseen elämään. Kun vain työ ei määritä elämää, työkyky vahvistuu hyvän elämän sivutuotteena. Kärjistetysti voidaan sanoa, että työkyky ansaitaan lomalla.
Oikeanlaisesta lomatoivotuksesta ei kuitenkaan tarvitse stressata. Ihan kaikkea on mahdoton huomioida, sillä aina ei voi tietää, kuka on kesällä töissä, kenelle kesä on syystä tai toisesta vaikeaa aikaa ja millaisia piilomerkityksiä itse kukin toivotuksista löytää. Totuttujen sananparsien haastaminen kuitenkin kannattaa.
Uskaltaudun toivottamaan virkistävää kesää – lomapäivien ja aherruksen määrästä riippumatta!
Psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Anu Tevanlinna kirjoittaa SuPer-lehteen kolumneja työelämästä ja hyvinvoinnista.
Lue myös:
Ruokarauha työpaikalle – kahvihuoneen pöytätapoihin kuuluu huomaavainen ruokapuhe
Työtä ei tarvitse joka hetki rakastaa – tärkeintä on nähdä työn merkitys
