Harmillista mutta ei oikeastaan yllättävää. Ravitsemussuositukset menevät tunteisiin, sillä neutraalin ravitsemustiedon sijaan ruokavalinnat heijastelevat elämäntilannetta, mieltymyksiä ja minäkuvaa. Siksi suosituksia tarkastellaan valmiina puolustamaan omia valintoja, ja ohjeet alkavat helposti haiskahtaa tutkimustiedon tiivistyksen sijaan kritiikiltä tai kohtuuttomilta vaateilta. Vastaanottavaisuus hiipuu, vastustus lisääntyy ja muutosmotivaatiolta murenee pohja.
Jälkiviisaana on helppo sanoa, että positiivista ja rakentavaa ruokapuhetta sekä laajempaa tulokulmaa uusiin suosituksiin olisi tarvittu monikertaisesti. Syömistä ja ruokamuistoja ei nimittäin pidä tahrata ajatuksella siitä, että syöminen pitäisi ahtaa tiettyyn malliin. Onneksi kukaan ei olekaan näin vaatinut. Suositukset sisältävät suuntaviivoja, eivät käskyjä.
Monelle suosituksista on saattanut jäädä yksipuolinen kuva. Ensiksikin keskustelu jumittui yksilön valintoihin. Epäreilua, koska kukaan ei tee ravitsemusvalintoja tyhjiössä. Tofupakettia hypermarketista etsiessäni tulee piinallisen selväksi, etteivät suositukset elä ruokakaupan hyllyillä: Suositukset painottavat esimerkiksi kasvispohjaisia valintoja mutta lihatuotteita on moninkertaisesti verrattuna kasvispohjaisten tuotteiden kylmähyllyyn.
Lihatuotteita on ruokakaupan hyllyllä moninkertaisesti kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna.
Tarjonta, tuotesijoittelu, markkinointi ja hinnoittelu luovat puitteet sille, mikä on yksilötasolla mahdollista ja toimivaa. Suositukset eivät sysää kaikkea vastuuta yksilölle, vaan nostavat ruokaympäristön merkityksen esille. Hyvä, sillä terveyskäyttäytymisen muutos tarvitsee otollisen maaperän.
Toiseksi vapaaehtoiset ohjenuorat vääntyivät klikkiotsikoiden vanavedessä velvoitteiksi ja kieltolistoiksi. Suosituksissa mainittu ruokailo jäi pimentoon. Se on ruoan valmistamisesta, syömisestä ja yhdessäolosta syntyvä hyvän olon tunne. Ilo kumpuaa yhdelle tutusta mausta, toiselle uudesta makuelämyksestä. Kolmas nauttii hyvinvointivaikutuksista, neljäs kokkailusta. Kauniit kattaukset, hyvät keskustelut, maut, koostumukset, tunnelma, uudet ruokalöydöt, arjen helppous, kehut kokille – ruokailo ja syömisen nautinto koostuvat monesta ja eri ihmisille eri asioista.
Onneksi ravitsemussuositukset ohjaavat siihen, että mieltymykset pidetään mukana ruokapöydässä. Näin hyvään ruoka-arkeen kytkeytyy terveyden lisäksi syömisen ilo – ja sitä voi pitää psyykkisesti ja elämänlaadun kannalta yhtenä tärkeimmistä ruokaan liittyvistä tavoitteista.
Lue myös: Syöminen on muutakin kuin makumieltymyksiä – puhe ruoasta menee helposti tunteisiin
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistavat myös suomalaiset suositukset
Uusi ravitsemushoitosuositus ilmestyi: nyt huomioidaan myös kasvissyöjät ja monikulttuurisuus
