Kukapa ei haluaisi viettää työpäiviään positiivista fiilistä huokuvassa ympäristössä. Innostus ja hyväntuulisuus tarttuvat. Ne vahvistavat työniloa, mikä heijastuu työtehoon. Ihminen janoaa miellyttäviä tunteita. Haluamme olla niiden ympäröiminä.
Epämiellyttävät tai hankalat tunteet sen sijaan voivat tuntua työelämän kutsumattomilta vierailta. Ärtymys, tyytymättömyys ja muut ikävät tunteet halutaan karistaa matkasta viimeistään työpaikan ovella. Ja jos joku niistä livahtaa sisään, se yritetään siivota pois näkyvistä.
Voikin tuntua helpolta vaihtoehdolta vältellä hankalia tunteita ainakin työpäivän ajan ja pyrkiä pelkkään positiivisuuteen. Vain myönteisen salliminen eli toksinen positiivisuus ei kuitenkaan johda mihinkään hyvään. Piilottelu tyytyväisyysnaamarin alla on uuvuttavaa – eikä edes toimivaa.
Hankalat tunteet eivät hiivu rajoittamalla, eikä ilo lisäänny innottomuuden kieltämisellä tai harmin kätkemisellä. Ilo lisääntyy vain antamalla sille hyviä syitä: luomalla aiheita hyvälle fiilikselle ja ruokkimalla hyvää.
Tunteet tulevat aina kokonaispakkauksena, josta ei voi valita vain mieluisampia. Kaikki tunteet ovat osa elämää, joten niin kauan kun työyhteisöt koostuvat ihmisistä, kaikki tunteet kuuluvat myös töihin.
Vaikka epävarmuudessa, epätoivossa tai kateudessa voi olla vaikea nähdä mitään hyvää, ne ovat yhtä hyödyllisiä kuin riemu tai rauhallisuus. Kaikilla tunteilla on keskeinen rooli ihmisen toiminnanohjauksessa ja päätöksenteossa. Ne tuovat viestejä tarpeista ja osoittavat, mikä on tärkeää. Epävarmuus voi kieliä tarkempien ohjeiden tarpeesta ja epätoivo siitä, että onnistuminen on vaakalaudalla. Kateus taas voi kertoa, että toinen sai jotain, minkä olisi halunnut itselleen.
Onkin havaittu, että tehokkaimmissa tiimeissä saa ilmaista myös epätyytyväisyyttä ja turhautumista. Ne voivat nimittäin viestiä piilevistä ongelmista. Turhautumisen juuret voivat olla esimerkiksi työnjaon epätasaisuudessa, tavoitteiden puutteessa tai suunnitelman epämääräisyydessä. Jos epämiellyttävä tunne ohitetaan, ongelma tulee lakaistuksi tunteen mukana maton alle.
Ihminen voi hyvin ja on tuottavin ympäristössä, jossa hänellä on oikeus kaikkiin tunteisiinsa. Ammattimaisuus ei olekaan kykyä tukahduttaa tai peittää tunteita. Se on kykyä tunnistaa, hyväksyä, vastaanottaa ja ilmaista koko tunneskaala tilanteeseen sopivalla tavalla. Rautaisin ammattilainen uskaltaa olla ihminen.
