Tammikuun aloittajat, helmikuun lopettajat on vanha vitsi. Järki-ihmisinä ymmärrämme, ettei vuodenvaihde herätä maagisia muutosvoimia. Silti arvioidaan, että jopa kolmannes tekee uudenvuodenlupauksen. Emme taida kuitenkaan uskoa niiden toteutumiseen. Amerikkalaisessa teemapäiväkalenterissa uudenvuodenlupausten heivaamiselle on oikein oma päivänsä (Ditch New Year’s Resolution Day 17.1.)
Tutkimusten mukaan uudenvuodenlupaus koskee tyypillisimmin fyysistä terveyttä, painonpudotusta tai ruokavaliota. Loogisesti tiedostamme, että uudet hyvinvointirutiinit voi aloittaa milloin tahansa. Silti aloitus 1.1. tuntuu erityiseltä. Siihen kytkeytyy symboliikkaa.
Uuden alun vaikutus -ilmiö (engl. the fresh start effect) viittaa siihen, että ajallinen rajapyykki (kuten vuoden- tai kuukaudenvaihde) rajaa aiemmat epätäydellisyydet päättyvään aikakauteen. Uusivuosi tuntuu uudelta alulta. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että Googlen haussa sanan diet hakumäärissä on piikki vuoden ja kuukauden alussa. Mielikuva puhtaasta pöydästä herättää uskon muutoksen mahdollisuuteen.
Joskus uudenvuodenlupaus on kuitenkin silkkaa vitkuttelua. Kun aloittaa vasta tammikuussa, fasilitoi ”Kannattaa syödä herkkuja varastoonkin, kun vielä saa”-mentaliteettia, jota seuraa tarve hyvittää. Alkuvuosi tiukistellaan. Kun uusi elämä käy kohtuuttomaksi vaateeksi, seuraa pettymys ja itsesyytöksiä. Tulee tehtyä karhunpalvelus itselle.
Erään teorian mukaan muutos toiminnassa edellyttää motivaatiota, kyvykkyyttä ja tilaisuuksia. Jos siis haluaa esimerkiksi vähentää työkuormitusta, tarvitaan yksilön innostus ja kyky (esim. taito kieltäytyä ylitöistä). Mutta muutos kosahtaa ulkoisiin tekijöihin, jos toimintaympäristön suoma tilaisuus pienentää työkuormaa puuttuu. Uudenvuodenlupaus on usein turhan yksilölähtöinen näkökulma muutokseen.
Lupaus itselle jostain paremmasta on silti kaunis idea. Elämän reflektointi kannattaa. Muutostoiveiden sanoittaminen ohjaa havaitsemaan mahdollisuuksia, jotka muutoin jäisivat huomaamatta. Uudenvuodenlupaukset ovat myös uskoa uudistumiskykyyn, luottoa siihen, ettemme ole tapojen orjia. Ne ylläpitävät ihmiskäsitystä, jossa muutos on mahdollinen. Se viljelee toivoa.
Jos uusivuosi kannustaa muuttamaan elintavat, niin turha sille on naureskella. Mutta muutostoiveita saa myös vaihtaa. Sen aika on 1.6., jolloin on epävirallinen uudenvuodenlupausten uudelleensitoutumispäivä (New Year’s Resolution Recommitment Day). Silloin arvioidaan edistymistä ja tavoitetta – ja on ok myös jättää lupaukset ja nauttia siitä, mitä jo on.
Psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Anu Tevanlinna kirjoittaa SuPer-lehteen kolumneja työelämästä ja hyvinvoinnista.
Lue myös:
Hoidammeko mieltä yhtä tunnollisesti kuin ihoa – onko sinulla mielenhoitorutiini?
Työtä ei tarvitse joka hetki rakastaa – tärkeintä on nähdä työn merkitys
