Mielenterveysongelmien syyt ja riskitekijät ovat samanlaisia kaiken ikäisillä ihmisillä. Vaikeat elämäntilanteet, pitkittynyt stressi, ongelmat ihmissuhteissa tai toimeentulossa kuormittavat kenen tahansa mieltä. Iän myötä vahvistuvat kuitenkin taidot, jotka auttavat selviytymään vaikeista tilanteista.
– Ikä tuo itsetuntemusta ja tyyneyttä. Elämänodotukset ovat realistisemmat, ja ymmärretään, että vaikeatkin asiat kuuluvat elämään, kuvailee Mieli ry:n asiantuntija Sonja Maununaho.
Myöhäiskeski-iästä noin 75-vuoteen asti ihmisen psyykkinen kuormittuneisuus onkin keskimäärin matalampaa kuin muussa aikuisväestössä. Tuon jälkeen ikääntymisen tuomat muutokset alkavat näkyä toimintakyvyssä, mutta eivät läheskään aina mielialassa.
Tämä puoli ikääntymisestä jää Maununahon mukaan usein varjoon julkisessa keskustelussa, jossa vanhukset nähdään usein lähinnä kulueränä ja hoivan kohteena.
– Suurin osa ikäihmisistä viettää tavallista arkea haasteineen ja onnistumisineen. He ovat täysivertaisia kansalaisia, kuluttavat ja maksavat veroja, ja pitävät toiminnallaan yllä kulttuurilaitoksia. Heillä on läheisiä ja omaisia, ja osa on aktiivisia isovanhempia.
Jos jatkuvasti tulee ikänsä puolesta nähdyksi yhteiskunnassa vain kuormana, se vaikuttaa mielialaan.
Ikääntyvät oireilevat kehollaan
Yli 85-vuotiaista vanhuksista muutama prosentti sairastaa vakavaa masennusta. Eri-ikäisillä vanhuksilla lievä ja keskivaikea masennus on yleistä, mutta oireita ei aina tunnisteta tai osata mieltää mielenterveysongelmaksi. Masennuksen uusiutuminen on yleistä, mutta joskus ihmisen mieli sairastuu ensimmäisen kerran vanhana.
– Monesti ikäihmisten oireet ovat epämääräisempiä eivätkä niin rajuja kuin nuoremmilla. Voi olla vähän alavireisyyttä tai alakuloisuutta, vetäytymistä tai väsymystä. Yhä edelleen käy niin, että ajatellaan tämän tyyppisten asioiden kuuluvan normaaliin ikääntymiseen.
Mielenterveysongelmien tunnistaminen ja nimeäminen voi olla sairastuneelle itselleenkin vaikeaa, ja hoitoon hakeudutaan esimerkiksi pitkäkestoisen kivun tai unettomuuden takia.
– Ikääntyvät oireilevat mielenterveyden häiriöitä kehollaan, mikä voi jäädä matkan varrella toteamatta, jos lähdetään hoitamaan vain somaattisia oireita. Myös joillakin ikääntyessä yleisillä somaattisilla sairauksilla on yhteys masennukseen.
Tämän hetken ikäihmiset eivät ole tottuneet puhumaan mielenterveydestä ja -ongelmista yhtä avoimesti kuin nuoremmat sukupolvet. Toisaalta ikääntyessä mieleen voi tulla elämän varrelta käsittelemättä jääneitä asioita, jotka aikaisemmin on jouduttu painamaan mielen perukoille.
– Kun ei enää olla enää vastuussa työelämästä ja lapset ovat kasvaneet, tulee tilaa käsitellä sivuun jätettyjä asioita.
Tilastoissa mielenterveysongelmat ovat yleisempiä iäkkäillä naisilla kuin miehillä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että naiset olisivat ikääntyessä miehiä alttiimpia sairastumaan.
– Masennus on kaiken ikäisten, myös vanhusten, yleisin mielenterveyden häiriö. Se on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet.
Apua ei ole yhtäläisesti tarjolla
Hoidon saaminen ei aina ole helppoa, vaikka vanhuksille kuuluvat lähtökohtaisesti samat mielenterveyspalvelut kuin muille aikuisille.
– Valitettavasti meidän ikääntyneet eivät ole yhdenvertaisia mielenterveyspalveluiden suhteen. Meillä on valtava pula ammattilaisissa. Resurssipula näkyy esimerkiksi siinä, että diagnoosin saanut saa lääkityksen muttei keskusteluapua, vaikka monissa sairauksissa tarvitaan ehdottomasti molemmat.
Iän tuomat muutokset elimistössä vaikuttavat lääkeaineiden vaikuttavuuteen ja huomioon on otettava myös muu lääkitys.
Osa mielenterveyspalveluista, esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapia, on suunnattu ainoastaan työikäisille. Lisäksi muut sairaudet voivat estää kokonaan avun saamisen. Muistisairausdiagnoosin jälkeen voi olla vaikea saada ammattiapua tilanteen käsittelyyn, sillä sairastuneen kaikki oireilu pannan terveydenhuollossa muistisairauden piikkiin.
– Muistisairaus on iso elämänmuutos, johon on suositeltavaa saada kriisiapua. Se koskettaa myös sairastuneen lähipiiriä, ja perheterapia voisi myös hyödyttää.
Julkisten palveluiden huonoa saatavuutta täydentävät matalan kynnyksen mielenterveysjärjestöt, joista Sonja Maununaho nostaa esiin oman työnantajansa palvelut.
– Mieli ry:n palveluissa ei ole yläikärajaa. Kriisipuhelimeen soittaa paljon yli 65-vuotiaita. Ikääntyneet ovat löytäneet aikaisempaa paremmin meidän vastaanottomme, joista saa lyhytkestoista keskusteluapua. Digiseniorit voivat ottaa yhteyttä Solmussa-chatin kautta.
Tunnista oireet
- Muutoksen vanhuksen mielialassa huomaa silloin kun häntä tapaa säännöllisesti.
- Tavallisia mielenterveyden häiriön merkkejä ovat esimerkiksi vetäytyminen, väsymys ja unettomuus, alakulo, keskittymiskyvyn ja aloitteellisuuden puute.
- Jos oireet jatkuvat viikkoja, eikä tilanne vaikuta akuutilta, asia kannattaa ottaa arvostavasti puheeksi. Kerro, että masennus tai ahdistus ovat sairauksia, joihin voi saada apua. Varaa keskustelulle aikaa.
- Ikääntyneet voivat oireilla mielenterveyden häiriöitä kehollaan ja valitella esimerkiksi väsymystä tai fyysistä kipua.
3 x Iso ratkaisu
- Ikäsyrjintä sivuun
Kaikein ikäisille ihmisillä tulee olla oikeus osallistua yhteiskuntaan, saada tukea ja palveluita. Vanhukset täytyy nähdä yksilöinä ja yhteiskunnan voimavarana, ei pelkkänä kulueränä. Puhutaan vanhuksista kunnioittavasti. Meistä jokainen ikääntyy. - Annetaan hoitamiselle mahdollisuus
Läheisten ja terveydenhoitoalan ammattilaisten täytyy oivaltaa, että alakulo, masennus ja ahdistus eivät ole mikään väistämätön ikäisä, vaan mielensairauksia voidaan hoitaa myös vanhoilla ihmisillä. - Poistetaan palveluiden yläikärajat
Terapiatakuu pitää ulottaa kaiken ikäisiin ihmisiin. Kelan kuntoutuspsykoterapian yläikärajaa (65 vuotta) tulee nostaa tai poistaa se kokonaan.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Kipu on riski myös vanhuksen mielenterveydelle
Vanhan ihmisen masennus jää usein ilman hoitoa, sillä oireet sekoitetaan muistisairauteen
Itsemurha-ajatuksista kysyminen voi olla vanhukselle helpotus
