Hammashoitopelko on yleinen vaiva. Noin joka toinen aikuinen kertoo pelkäävänsä hammashoitoa vähintään jonkin verran ja joka kymmenes paljon.
Kammoon on monia syitä: Jotkut pelkäävät kipua, toiset taas tuntevat olonsa avuttomaksi hoitotuolissa maatessa. Imurin ja poran ääni voivat tuntua inhottavilta, ja joskus potilasta kammoksuttaa ajatus oksentamisesta tai tukehtumisen tunteesta. Joskus kyse on vain yleisestä alttiudesta erilaisiin pelkoihin. Hammaslääkäripelkopotilailla esiintyy tutkimuksen mukaan liitännäisoireina usein esimerkiksi ahdistuneisuusoireita ja depressiota, ja lisäksi jotkut persoonallisuuspiirteet liittyvät hammaslääkäripelkoon ja sen muuttumiseen ajan myötä. Jos edellisestä hammaslääkärikäynnistä on kulunut aikaa, hampaiden kunto ja suun paljastaminen ehkä hävettävät. Mitä lääkäri ja hoitajakin minusta ajattelevat?
Olitpa varaamassa hammaslääkärikäyntiä itsellesi tai hoitajan roolissa omalle asiakkaallesi, kerro pelosta jo aikaa varatessa ja ensimmäisenä hammaslääkäriin tullessa. Ammattitaitoinen hammashoitaja ja -lääkäri ei paheksu tai syyllistä potilasta, vaan todennäköisesti on tyytyväinen, että hän nyt uskaltautui hoitoon.
Ahdistusta ja pelkoa lievittää usein se, että hammaslääkäri selostaa vaihe vaiheelta potilaalle, mitä toimenpiteessä tapahtuu ja näyttää käyttämiään työvälineitä. Lääkärin ja hoitajan kanssa voidaan sopia myös esimerkiksi siitä, että hoidon aikana pidetään tarvittaessa taukoja ja potilas nostaa käden ylös tai antaa jonkin muun merkin, jos olo käy tukalaksi tai on asiaa.
Hädässä ystävä auttaa. Vastaanotolle voi hyvin ottaa mukaan tukihenkilön ja jos jo ajanvaraaminen tuntuu vaikealta, kannattaa kaveria pyytää tekemään sekin.
Hammaslääkärissä ei tarvitse yrittää sietää kipua. Puudutus vaimentaa kivun tehokkaasti ja jos puudutuspiikin pistäminen jännittää, pistoskohta voidaan ensin pintapuuduttaa limakalvolle siveltävällä geelillä.
Hengitä hitaasti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Tee mielikuvaharjoituksia: Keskitä ajatuksesi järvenrantamaisemaan, metsäpolulla kävelemiseen tai hellepäivän hiekkarantaan – Mikä paikka rentouttaa? Jotkut ottavat mukaan hammaslääkärikäynnille kuulokkeet ja keskittyvät kuuntelemaan hoidon aikana lempimusiikkiaan, se hälventää hyvin myös epämiellyttäviltä tuntuvia ääniä.
Ennen vastaanottoa annettava rauhoittava lääkitys auttaa monia rentoutumaan. Jos rauhoittavaa esilääkettä annetaan, asiasta sovitaan ennalta ja vastaanotolle tullaan hyvissä ajoin ennen toimenpidettä, jotta lääke ehtii vaikuttamaan. Potilaalla täytyy olla mukanaan myös saattaja, sillä rauhoittava lääke tekee usein olon tokkuraiseksi.
Hampaat voidaan hoitaa myös nukutuksessa, jos kyse on poikkeuksellisen voimakkaasta hammaslääkäripelosta. Pienten lasten ja esimerkiksi autistien ja kehitysvammaisten potilaiden kohdalla nukutus voi olla ainoa keino saada hammashoito tehtyä. Nukutuksessa tehdyssä hammashoidossa pyritään hoitamaan kaikki vaivat samalla kerralla. Anestesialääkärin tekemä sedaatio eli kevytnukutus rauhoittaa voimakkaasti ja lievittää kipua, vaikka potilas pysyy toimenpiteen aikana hereillä. Hammashoito voidaan tehdä myös syvemmässä nukutuksessa. Nukutuksessa tehty hammashoito vaatii aina huolellisen suunnitelman, ja paikalla on hammaslääkärin lisäksi myös anestesialääkäri ja anestesiahoitaja.
Lähde: Mehiläinen.fi, PlusTerveys.fi, Coronaria.fi, Oulun yliopisto, Hammaslääkärilehti
