Työpisteelle oli ilmestynyt köysi, jossa oli silmukka. Tällainen näky odotti Minna Hyttistä joitakin vuosia sitten entisessä työpaikassaan tehtaassa.
– Tieto tästä vietiin johtajalle, mutta hänen mielestään temppu oli vain hauska vitsi. Ei voitu näyttää toteen, kuka köyden oli tuonut työpisteelleni.
Minnalle köyden viesti oli selvä. Se oli jatkoa kaikelle kiusaamiselle, jota hän oli kokenut työssään vuosia. Hän oli työskennellyt lähes kaksikymmentä vuotta samassa paikassa.
– Minut jätettiin ulkopuolelle, eikä minua aina tervehditty. Olin kiusaajille kuin ilmaa. En saanut tietoa ja jäin paitsioon tärkeistä asioista.
Muutama muukin oli joutunut kiusaajan hampaisiin. Heidät oli savustettu ulos, mutta Minna jäi sisukkaana ihmisenä työhönsä. Kiusaaja keräsi ympärilleen muita, jotka olivat mukana henkisen väkivallan harjoittamisessa.
– Uskon, että yksi syy kiusaamiseen oli se, että olen iloinen ja nauran paljon. Kesätyöntekijöille olin kuin äitihahmo ja meillä oli hauskaa yhdessä. Kiusaajani sanoi joskus minulle, että hän inhoaa jopa minun ääntäni.
Olotilasta tuli zombimainen
Minna Hyttisen elämästä alkoivat värit kadota, kun kiusaaminen oli jatkunut pitkään.
– Olin kaksi viikkoa pois töistä. Kärsin vaikeasta unettomuudesta. En ollut nukkunut kunnolla moneen kuukauteen. Koin olevani kuin zombi.
Minnan piti työskennellä samalla työpisteellä kiusaajansa kanssa, mutta tiiminä toimiminen osoittautui äärimmäisen vaikeaksi.
– Eräs esimiehistä näki tilanteen ja pyysi minut hänen tiimiinsä. Se auttoi vähän. Kiusaamista oli vaikeaa viedä eteenpäin, koska siitä olisi pitänyt olla selkeää näyttöä. Kun on vain sana sanaa vastaan, kiusaamista on vaikea todentaa.
Minna kävi purkamassa kokemuksiaan työpsykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Vaikka kiusaamistilanteita oli käsitelty töissäkin, niitä oli vaikeaa unohtaa. Kiusaajan tullessa vastaan kipeät muistot nousivat pintaan.
– Aloin miettiä yhdessä sairaanhoitajan kanssa, olisiko paikallaan lähteä kokonaan työstä pois. Olin lähellä neljääkymmentä ja mietin, että vielä olisi muutama vuosikymmen työuraa jäljellä. Tiesin, että jos haluan jotain muuta, sen aika olisi nyt.
Minna muisti nuoruuden haaveensa hoitotyöstä. Hän olisi halunnut alalle heti peruskoulun jälkeen, mutta silloin terveydenhuolto-oppilaitokseen ei päässyt niin nuorena. Unelma oli hautautunut arjen kiireisiin lasten syntymisen myötä. Hyvä palkka motivoi pysymään tehdastyössä.
– Olin tullut elämässäni siihen kohtaan, jossa raha ei enää riittänyt motivaatioksi tehdä työtä. Minulle oli syntynyt valtava halua auttaa muita. Olin aiemminkin laittanut hakemuksen lähihoitajakouluun, mutta en ollut mennyt pääsykokeisiin. Nyt olin tosissani.
Eheyttävää opiskelua
Minna Hyttinen aloitti lähihoitajaopinnot vuonna 2015.
– Opiskelu oli aivan ihanaa. Tuntui siltä kuin olisi laittanut rahaa pankkiin. Halusin imeä uutta tietoa, tietää kaikesta kaiken. Meille sattui tosi hyvä luokka, joka oli täynnä upeita tyyppejä.
Minna koki opiskeluajan eheyttävänä. Kipeistä kiusaamiskokemuksista pystyi hiljalleen päästämään irti. Hän kävi keskustelemassa kiusaamiskokemuksistaan ammattilaisen kanssa.
– Toipumisessa auttoivat myös ystäväni ja sukulaiseni, jotka jaksoivat kuunnella minua. Lisäksi musiikki, liikunta ja luonto antoivat voimavaroja. Luonnossa liikkuessa pysähdyin välillä ja katsoin ympärilleni. Kuljemme usein niin kovalla vauhdilla, ettemme näe edes luontoa.
Minna tietää, ettei uupumuksesta selviydy hetkessä, jos se on päässyt vaikeaksi. Toipuminen voi viedä vuosia. Joskus on jopa mahdotonta saavuttaa entistä toimintakykyä. Minna kuitenkin kokee, että hänen kipeät kokemuksensa ovat kääntyneet voimavaraksi.
– Minuun ottavat yhteyttä ihmiset, jotka ovat myös joutuneet kiusatuiksi. Mietimme yhdessä, mitä tilanteessa kannattaa tehdä. Monet ovat sietäneet henkistä kuormitusta pitkään ja ovat aivan loppu. Sanon usein, että hae ensin sairauslomaa ja ammattiapua, jotta saat tilanteeseen etäisyyttä.
Ota uusi suunta
Minna Hyttinen uskoo, että paras apu kiusaamiseen on osaston tai työpaikan vaihtaminen. Vaikka asiat käytäisiin läpi työpaikalla, ne jäävät mieleen.
– Kiusatun mieli on negatiivinen, ja hän levittää kielteisyyttään helposti ympärilleen. Se saattaa suututtaa muita. He voivat viedä asian esimiehelle, ja kiusattu joutuu jälleen silmätikuksi.
Minna suosittelee, että kiusattu pohtisi, onko hän ylipäätänsä mieluisassa työssä. Olisiko jokin unelma, josta on ehkä joskus luopunut?
– Ammattilaisen kanssa keskustellessa voi löytää uuden suunnan elämäänsä. Se voi olla jopa yllättävä. Ellei pysty heti irtisanoutumaan, kannattaa tehdä suunnitelma, mitä kohdin aikoo lähteä kulkemaan.
Minna uskoo, että uusi, terve työyhteisö auttaa kiusaamisesta toipumisessa.
– Ensin on päätettävä, että minua ei enää potkita. Se antaa voimia tehdä muutoksia, jotka vievät kohti parempaa.
Vaikka Minna voi nykyään henkisesti hyvin, kiusaaminen jätti elinikäiset jäljet.
– Olen edelleen hieman pelokas. Kuuntelen tarkasti, sanooko joku jonkin asian vitsillä vai tosissaan. Olen myös tarkka siitä, mistä itse vitsailen. Joskus tulee sellainen tunne, että pitää pyytää omaa leikinlaskuaan anteeksi, ettei toinen vain pahoita mieltään.
Parasta ovat ihmiset
Minna Hyttinen valmistui vanhustyöhön erikoistuneeksi lähihoitajaksi vuonna 2017. Siitä lähtien hän on työskennellyt määräaikaisissa työsuhteissa kotihoidossa Kontionlahdella ja Joensuussa. Vaikka palkka on pienempi kuin ennen, hän ei palaisi mistään hinnasta entiseen työhönsä. Työ kotihoidossa on juuri sitä, mitä hän haluaa.
– Tässä työssä parasta ovat asiakkaat. Useimmat ikäihmiset haluavat asua kotonaan ja voin olla mahdollistamassa heidän tahtonsa toteutumista.
Minna kokee, että kiusaamiskokemukset ovat kasvattaneet empatiakykyä. Hänen on helppo ymmärtää esimerkiksi masennuksesta ja unettomuudesta kärsivää ikäihmistä.
– Tiedän, miltä tuntuu, kun on kyllästynyt elämäänsä tai kun on valvonut monta yötä putkeen. Tällaisessa tilanteessa teen kaikkeni helpottaakseni
asiakkaan oloa. Usein näen jo katseesta, haluaako asiakas puhua vai olla hiljaa.
Yli satatuhatta suomalaista kokee työpaikkakiusaamista
• Kiusaaja voi olla työkaveri tai esimies. Joskus useampi työkaveri osallistuu kiusaamiseen. Kun kiusaaminen jatkuu pitkään, kiusattu saattaa kokea, että koko työyhteisö osallistuu siihen.
• Kiusaaminen voi olla jatkuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista
tai mitätöintiä.
• Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön ongelma. Se vaikuttaa työyhteisön
toimivuuteen.
• Työpaikkakiusaamista ei pidä hyväksyä. Johdon tulee viestittää, ettei minkään-
laista kiusaamista hyväksytä. Jokaisen työyhteisön jäsenen pitää puuttua
kiusaamiseen, jos havaitsee sitä. Esimiehen täytyy puuttua tilanteeseen
asianmukaisesti ja viivytyksettä.
Lähde: Työterveyslaitos
Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 9/2019.
