Luonnonvarakeskus arvioi, että marjoja poimii vuosittain vähintäänkin joka toinen suomalainen. Poimijoita mahtuisi metsään huomattavasti enemmän, sillä reilusti alle kymmenesosa sadosta päätyy hyötykäyttöön, tai tarkemmin sanottuna ihmisten käyttöön.
– Luonto hyödyntää sen mikä ihmisiltä jää poimimatta, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola muistuttaa.
Jopa hillasta, jonka loppumisesta kesken aika ajoin huhutaan, kerätään koko maassa talteen joka vuosi alle puolet sadosta.
Makuaan voimakkaammat superfoodit
Vaikka luonnonmarjoista voi kotikonstein valmistaa erinomaisia juomia ja hilloja, suurimmat terveyshyödyt marjoista saadaan syömällä ne sellaisenaan, Marttojen kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen sanoo.
– Varsinkin tummakuorissa marjoissa monet antioksidantit ja flavonoidit ovat nimenomaan kuoressa. Paras säilöntätapa on siis pakastaa ja käyttää marjat mahdollisimman tuoreina, niin niistä saadaan kaikki tehot irti.
Terveyttä miettiessä ei kannata vannoa minkään tietyn marjan nimeen, vaan parasta olisi syödä erilaisia marjoja mahdollisimman monipuolisesti ja säännöllisesti. Ja vaihtoehtojahan riittää. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena 37 syötävää marjaa ja 16 kasvilajia, joiden marjoja voidaan poimia ravinnoksi.
Se, että marjastajan koriin päätyy useimmin mustikkaa tai puolukkaa, ei tarkoita, että nämä marjat olisivat muita satoisampia tai ravintoainepitoisuuksiltaan parempia. Syy voi olla tavoissa ja tottumuksissa tai ehkä makumieltymyksissä, miettii Hopsu-Neuvonen.
– Juolukka ja variksenmarja ovat todellisia suomalaisia superfoodmarjoja, joiden terveysvaikutuksia ei ehkä vielä ole laajasti tiedostettu.
Esimerkiksi juolukassa on C-vitamiinia reilusti enemmän kuin mustikassa tai puolukassa. Variksenmarjassa on puolestaan muita kotimaisia metsämarjoja enemmän kuituja.
Molemmat marjat ovat maultaan mietoja ja pääsevät oikeuksiinsa muiden marjojen seassa, esimerkiksi samaan aikaan poimintakypsän vadelman kanssa.
– Omenaan yhdistettynä variksenmarjasta ja juolukasta tulee loistavia, vahvan värisiä hilloja. Vähän kirpakampaa chutneytä saa yhdistämällä marjoja ja sipulia, Hopsu-Neuvonen vinkkaa.
Marjoja yhdistelemällä myös itsetehdystä höyrymehusta saa helposti aromikkaampaa. Ylijäävät kuoret voi keittää hilloksi, lisätä puuroon tai taikinaan tai kuivata ja hienontaa marjajauheeksi, joka sopii sellaisenaan vaikka jugurtin sekaan.
Marjoja ei tarvitse syödä hampaat irvessä
Marjojen suosiossa ei yleensä tapahdu suuria heilahduksia, samat mustikat ja puolukat päätyvät marjastajien koriin vuodesta toiseen. Poikkeuksen on tehnyt 2000-luvulla arvonnousun kokenut tyrni.
Tyrnin hyvää tekeviä vaikutuksia on tutkittu paljon, ja tulokset ovat osaltaan vaikuttaneet marjan suosioon. Se sisältää runsaasti C-vitamiinia ja A-vitamiini esiastetta karotenoideja. Jo muutama marja täyttää aikuisen päivän C-vitamiinitarpeen – tosin ei tyrniä ilman makeutusta kovin montaa enempää tekisi mieli syödäkään.
Siemenistä puristettu tyrniöljy on puolestaan erittäin E-vitamiinipitoista ja saattaa alentaa kolesterolia. Sen on todettu olevan hyväksi sydämelle, verisuonistolle, iholle, limakalvoille sekä vastustuskyvylle.
Varsinkin aloittelevalle marjastajalle tyrni on haastava laji. Luonnonvaraisena se kasvaa Manner-Suomessa vain rannikolla. Tyrnipensaan piikit tekevät marjan poimimisesta työlästä ja kypsien marjojen irrottaminen vie aikaa, ellei halua riipiä marjoja oksineen.
Marjojen hankkiminen torilta tai kaupasta on siis aivan hyvä vaihtoehto, Marttojen Arja Hopsu-Neuvonen sanoo. Hän toivoo, että myös happamammista marjoista opittaisiin nauttimaan.
– Tyrnillä on aivan oma makunsa, jota on vähitellen opittu käyttämään ruoanlaitossa. Sokeroimattomana se voi monille olla niin sanotusti liian terveellisen makuinen, mutta on ehdottomasti parempi lisätä sokeria kuin jättää marjat kokonaan syömättä.
Uusvanhoja suosikkimarjoja
Entä muhiiko marjamättäillä tyrnin haastaja? Mikä toinen marja ansaitsisi nousta superfoodin asemaan?
Luonnonvarakeskuksen Rainer Peltola nostaa esiin karpalon, joka on erinomainen vaihtoehto puolukalle.
– Karpalo on erinomainen marja, jos pitää suoympäristöstä. Karpalolla on samantapaisia ominaisuuksia kuin puolukalla ja sitä voi käyttää samalla tavalla. Se voi myös olla hyvin satoisa marja. Viime vuonna mustikkaa ja puolukkaa tuli vähän, mutta karpaloa runsaasti.
Marttojen Arja Hopsu-Neuvonen puolestaan toivoo, että nimenomaan puolukka kokisi arvonnousun.
– Tyrnistä tulee heti mieleen, että ryhti paranee ja terveyttä piisaa. Sen rinnalla puolukalla on arkinen maine, se on vähän sellainen itsestään selvä marja.
Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin antanut uutta näyttöä siitä, että puolukka auttaa esimerkiksi alentamaan matala-asteista tulehdusta.
Vastaavia tuloksia on saatu laboratoriokokeissa myös muista marjoista. Runsaan marjojen syönnin on katsottu vähentävän muiden muassa metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Marjoilla tiedetään olevan paljon myös kansanperinteeseen nojaavia terveysvaikutuksia. Näistä esimerkiksi mustikan näköä parantavaa vaikutusta ja karpalon virtsatietulehdusta estävää vaikutusta on tutkittu paljon, mutta tulokset eivät ole olleet kiistattomia.
