Asiakkaan kodista oli lähdettävä kireällä aikataululla, vaikka vanha ihminen selvästi kaipasi tukea ja seuraa. Työpäivän päätteeksi kiireinen vierailu vaivaa hoitajan mieltä, olisiko kuitenkin pitänyt yrittää jäädä hieman pidemmäksi aikaa?
Tällaisessa tilanteessa ei auta tieto siitä, että esimies kantaa vastuun asiakaskäynnin tehokkuudesta, toteaa Jaakko Sahimaa.
– Asiakkaan kohtaa kuitenkin hoitaja.
Sahimaa on työyhteisövalmentaja ja organisaatiopsykologi. Hän sanoo, että työelämään liittyvän katumus on työntekijöiden parissa melko yleinen tunne. Katumus voi pyöriä mielessä vuosikymmeniäkin ja aiheuttaa ahdistusta ja kyynistymistä.
– Usein muiden ihmisten työelämä saattaa ulospäin vaikuttaa hyvinkin seesteiseltä ja suoraviivaiselta, vaikka näin ei välttämättä ole. Vertailu voi aiheuttaa täysin turhia katumuksen tunteita.
Usein voimakkaaseen katumukseen auttaa vain tulevaisuuteen keskittyminen. Katumus on kuin läksy, joka muistuttaa, että tämä asia kannattaa hoitaa tulevaisuudessa paremmin.
Mitä tuli sanottua
Työelämässä on monenlaisia katumisen aiheita ja katumisen tyyppejä. Kun asiakkaan henkinen hyvinvointi vaivaa työpäivän jälkeen, kysymys on moraaliin liittyvästä katumuksesta, joka on luonteeltaan vaikeaa, Sahimaa kertoo. Usein omaa moraalia vastaan vapaaehtoisesti tai pakosta tehdyt valinnat jäävät vaivaamaan mieltä pitkäksi aikaa.
– Tällainen katumus voi olla yleistä hoitotyön ammattilaisilla, jotka joutuvat tekemään työpäivän aikana monia ratkaisuja kiireisissäkin tilanteissa.
Toinen yleinen katumuksen tyyppi on ihmissuhteisiin liittyvä katumus. Se on huomattavasti arkisempaa. Mieltä voi esimerkiksi vaivata huonolla hetkellä sanottu lause tai vaikka jokin väärinymmärrys.
Mitä oikeasti haluaisin?
Juuri kun hoitaja on allekirjoittanut vuoden määräaikaisen työsopimuksen, tarjolle tulee huippukiinnostava vakituinen työpaikka, joka olisi kuin hänelle tehty. Vääriksi koettuihin valintoihin liittyvä katumus voi vaivata työelämässä pitkään.
Sahimaan mukaan on ällistyttävää, kuinka moni meistä sinnittelee haastavassa työpaikassa pettyneenä ja kyynisenä.
– Työ voi tuntua valtavan kuormittavalta, jos ei ole siellä, missä haluaisi olla. Vietämme työpaikalla niin suuren osan elämästämme, että olisi tärkeää kokea työn imua ja merkityksellisyyttä.
Varhaiskasvatuksessa ja sote-alalla kuormitus on kovaa, mutta merkityksellisyyden kokemus on voimakas, Sahimaa toteaa. Tärkeintä on löytää tasapaino haasteiden ja merkityksellisyyden välillä.
Katumuksen tunteita voi käyttää myös sen selvittämiseen, mitä oikeasti haluaisi tehdä. Vaikka määräaikainen työsopimus olisi lusittava loppuun, ainakin hoitajalle on selvää, minkälaisen työpaikan hän seuraavaksi haluaa.
Olisiko pitänyt kuitenkin opiskella?
Pienellä paikkakunnalla on kova pula hoitajista. Uusille työntekijöille tarjotaan suurta palkkaa ja monia etuja. Muuton jälkeen hoitajaa kuitenkin kaduttaa. Nyt läheiset asuvat kaukana ja uusien ihmissuhteiden luominen tuntuu vaikealta ja raskaalta. Arjessa on oikeastaan enää vain töitä.
Sahimaan mukaan tällaiset uusiin alkuihin liittyvät katumuksen tunteet ovat melko harvinaisia.
– Vieraalta paikkakunnalta voi aina muuttaa takaisin. Samalla on saanut oppimiskokemuksen.
Huomattavasti useammin ihmiset katuvat tekemättä jääneitä asioita. Moni toivoo, että olisi ollut rohkeampi tai yrittänyt enemmän. Jos työpaikan vaihtaminen on pelottanut liikaa tai kouluttautuminen ei ole kiinnostanut, tekemättä jääneet elämänvalinnat saattavat kaduttaa isostikin. Katuvalle voi tulla sellainen olo, ettei tiedä, kenen elämää elää.
– Tiukasti normien tai vaikka vanhempien odotusten mukaan eletty elämä voi vuosien jälkeen herättää voimakkaita katumuksen tunteita.
Pienet valinnat
Rakkaussuhteet, läheiset ja perheenjäsenet sekä oma ura – niihin liittyviä asioita ihmiset Sahimaan mukaan eniten katuvat. Hän huomauttaa, että katumukseen ei tarvitse reagoida tekemällä suuria repäisyjä. Voi miettiä, minkälaisilla mikrotason muutoksilla oma olo menneisyyden valintojen kanssa helpottuisi.
Skenaariotyöskentelyllä tarkoitetaan erilaisten mahdollisuuksien listaamista ja harkintaa. Kuinka monella erilaisella tavalla oman työelämän osalta on mahdollista tehdä valintoja? Katumus saattaa ruokkia mustavalkoista ja epätoivoistakin ajattelua.
– Ei tarvitse ajatella, että joko olen tässä työpaikassa maailman tappiin saakka tai sitten hyppään tyhjän päälle. Välimaasto on aina olemassa. Kannattaa aloittaa pohdinta esimerkiksi siitä, haluatko vaihtaa työnantajaa vai rooliasi työssä.
Miltä tulevaisuus näyttää?
Jos työelämässä tehdyt valinnat kaduttavat, Sahimaa kehottaa pohtimaan, minkälaista tarinaa työelämästään haluaa kertoa itselleen.
– Voimme kehystää oman elämämme hyvin monella tavalla. Tärkeintä on, että tarinan seuraava luku on aina vielä kirjoittamatta.
Kaduttaako koulun kesken jääminen? Vaikka et enää viisikymppisenä haluaisi mennä opiskelemaan uutta tutkintoa, voit valita muutaman kurssin, jotka vievät sinua ammatillisesti oikeaan suuntaan. Sahimaa kehottaa ottamaan pieniä askelia.
– Sen sijaan, että kadumme mennyttä, voisimme miettiä, minkälaisia asioita voimme järjestää itsellemme tulevaisuuteen.
Jatkossa työurat pitenevät ja työsuhteet lyhenevät, Sahimaa toteaa.
– Loppujen lopuksi koko ajatus oman polun löytämisestä on illuusio. Oma paikka työelämässä on liikkuva maali.
Jos jokin omassa urassa kaduttaa, Sahimaa kehottaa pohtimaan, liittyykö katumus työnantajaan, omaan rooliin työyhteisössä vai koko toimialaan.
– Kun tämä on selvillä voi lähteä pohtimaan, millä aikajänteellä muutosta kannattaa lähteä hakemaan.
Mikä meitä kaduttaa?
- Elämän perusteisiin liittyvä katumus: Miksi en muuttanut, vaihtanut työpaikkaa tai kouluttautunut?
- Uskalluksen puutteeseen liittyvä katumus: Olisinpa sanonut tai tehnyt enemmän.
- Moraaliin liittyvä katumus: Toimin väärin!
- Ihmissuhteisiin liittyvä katumus: Toiminpa ikävästi.
Daniel Pinkinin kirjasta Katumisen taito – Kuinka menneestä voi oppia (Tuuma 2024).
Vältä katumisen paikat
Ammatillsta itsetuntemusta kehittämällä voit yrittää oppia katumuksen aiheista. Seuraavat kysymykset auttavat hahmottamaan omaa paikkaasi työelämässä:
- Mikä on sinulle arvokasta, tärkeää ja merkityksellistä?
- Mitä osaat ja mitä haluat oppia?
- Mistä elementeistä sinulle muodostuu toimiva työarki?
- Mihin asioihin haluat vaikuttaa?
- Mikä sinua kiinnostaa ja motivoi?
- Millaisia tavoitteita sinulla on urallasi ja työssäsi?
- Mikä on työn rooli elämässäsi?
- Millainen olet persoonallisuudeltasi ja luonteeltasi?
- Millaisessa organisaatiossa haluat työskennellä?
- Millaisessa roolissa haluat työskennellä?
- Paljonko tarvitset palkkaa työstäsi?
- Millainen on oman työelämäsi tarina?
Jaakko Sahimaan teoksesta Ikuinen koeaika – Tutkimusmatka merkityksellisen työn, ammatillisen itsetuntemuksen ja oman paikkansa löytämisen äärelle (Minea 2024).
Lue myös:
Pelottaako suoraan puhuminen? – Oikeanlainen rehellisyys kannattaa
