Ainakin joka viides ihminen on joskus saanut paniikkikohtauksen. Sen oireita voivat olla esimerkiksi sydämentykytys, rintakipu, hikoilu, hengenahdistus, tukehtumisen tunne, huimaus, pahoinvointi, kihelmöinti ja vilun väristykset tai kuumat aallot. Kohtauksen saanut tuntee sekoavansa ja pelkää kuolevansa, olo on vieras ja epätodellinen.
Oireet kehittyvät nopeasti. Kohtaus saavuttaa yleensä huippunsa kymmenessä minuutissa ja menee itsestään ohi. Jälkeenpäin olo voi olla väsynyt ja hämmentynyt. Paniikkikohtauksen voi saada myös nukkuessa.
Paniikkikohtauksen iskiessä ihmiselle tulee usein pakonomainen tarve päästä pois tilanteesta. Väkijoukot tai juhlat voivat saada jo ennalta pelkäämään paniikkikohtauksen alkamista ja se taas herkistää paniikkikohtaukselle. Elämä voi kapeutua paljonkin paniikkikohtauksen pelon takia: ihminen välttelee muita ihmisiä, julkisia kulkuvälineitä tai asiointia kaupassa tai virastoissa.
Paniikkikohtaus voi liittyä myös johonkin somaattiseen sairauteen. Esimerkiksi migreenin, astman, sepelvaltimotaudin, mahahaavan ja interstitiaalisen kystiitin eli kroonisen virtsarakon sairauden yhteydessä voi esiintyä enemmän paniikkikohtauksia.
Paniikkikohtaukset tuntuvat kauheilta, mutta ne ovat vaarattomia. Lähipiirin ihmisille kannattaa kertoa mistä on kyse, se helpottaa paniikkikohtauksiin liittyvää pelkoa ja häpeää.
Jos potilaalla on meneillään paniikkikohtaus, rauhoittele häntä ja hoida oireita. Somaattinen hätätilanne, esimerkiksi sydänkohtaus, täytyy sulkea pois. Hyperventilaatioon auttaa paperipussihengitys. Selvitä potilaan perussairaudet, lääkitykset, kofeiinin ja päihteiden käyttö. Kysy, onko samanlaisia kohtauksia ollut aiemmin. Anna tilanteen rauhoituttua potilaalle tietoa paniikkikohtauksesta ja ohjaa tilanteen mukaan hakemaan jatkohoitoa.
Älä väheksy ja mitätöi paniikkia tai pelkoja, se vain vaikeuttaa niiden hallinnan oppimista. Jos itse kärsit paniikkioireista, muista että niitä voi opetella hallitsemaan monella tavalla. Mielenterveystalo.fi-sivustolla on omahoito-ohjelma paniikkikohtausten ymmärtämiseen ja hallintaan.
Päihteet, erityisesti stimulanttien kuten amfetamiinin ja kokaiinin käyttö, altistaa paniikkikohtauksille. Runsas kahvin ja kofeiinipitoisten juomien käyttö voi lisätä paniikkikohtauksia.
Lääkkeet ja psykoterapia voivat auttaa. Lääkkeinä käytetään yleensä serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttavia masennuslääkkeitä. Psykoterapiassa keskeistä on oireiden ymmärtäminen ja pelottavalta tuntuvien tilanteiden vähentäminen.
Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Mieli.fi, Mielenterveystalo.fi, Kaypahoito.fi
