Hyvä johtaminen ja reilu kohtelu liittyvät työoloihin ja niihin panostaminen kohentaa kaikkien työhyvinvointia.
Vähemmän kiinnitetään huomiota ihmisten persoonallisuuden eroihin. Samat työolot kuitenkin vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin, eivätkä samat työhyvinvointia edistävät vinkit toimi kaikille yhtä hyvin.
Tämä kävi selväksi, kun Työterveyslaitoksen psykologi ja kouluttaja Anniina Virtanen haastatteli terveyden ja hyvinvoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita ja ammattilaisia.
Kriisi, kuten työssä uupuminen, johdattaa ihmisen usein pohtimaan omaa persoonaa ja tekemisen rajoja.
– Itsensä tutkiskeluun on syytä paneutua, jos on jatkuvasti kuormittunut tai samat haasteet seuraavat työpaikasta toiseen. Ehkä työssä on jotain mikä ei sovi oman persoonan kanssa yhteen.
Tunnista oma tapasi reagoida
Itsetuntemuksen lisäämiseksi Anniina Virtanen kehottaa lähtemään liikkeelle ongelmien tunnistamisesta.
Tämä on tärkeä askel, sillä jos emme tunnista mitä oikeastaan koemme ja minkä takia, niin silloin on vaikea lähteä muutostakaan tekemään.
Hän kehottaa pohtimaan mitkä asiat työssä kuormittavat ja mitkä taas innostavat. Omien reaktioiden tunnistaminen stressitilanteissa auttaa saamaan tilanteen hallintaan.
Stressiin voi liittyä monenlaisia oireita kuten ärtyneisyyttä, ylivirittyneisyyden tunnetta, keskittymisen vaikeuksia tai fyysisiä oireita kuten sydämen tykytyksiä, lihaskireyksiä tai vatsaoireita.
– Jos jatkuvat sosiaaliset kontaktit hoitotyössä kuormittavat, olisiko tauolla mahdollisuus vetäytyä hetkeksi palautumaan omassa rauhassa, Virtanen antaa esimerkin.
Introvertti palautuu rauhassa
On hyvä muistaa, että oma persoonallisuus on eri asia kuin taidot. Ammattitaito ja osaaminen on tärkeä erottaa persoonasta. Persoona on niitä taipumuksia, joita meillä on, mutta taitoja voimme oppia ja kehittää.
– Toisin kuin usein ajatellaan introvertilla voi olla erinomaiset sosiaaliset taidot ja ulospäin suuntautuneella ekstrovertillä ei välttämättä ole.
Introvertin ja ekstrovertin ero näkyy vaikkapa siinä, että he palautuvat eri tavalla. Persoonaltaan pikemminkin ekstrovertti saa energiaa vuorovaikutuksesta, kun taas introvertin energiaa vuorovaikutus kuluttaa.
Introvertti saattaa olla hyvinkin puhelias ja pitää ihmisistä, mutta kaipaa kuitenkin palautumista yksin omassa rauhassa. Introvertti voi edistää omaa työhyvinvointiaan valitsemalla tauolla rauhallisen paikan vilkkaan kahvihuoneen sijaan.
Persoonallisuus on harvoin ääripäätä
Anniina Virtanen toppuuttelee ihmisten yksioikoista jakamista ääripäihin, sillä suurin osa ihmisistä on jossain äärimmäisen introvertin tai ekstrovertin välimaastossa.
Sama periaate pätee myös muihin työhyvinvointiin vaikuttaviin persoonallisuuden piirteisiin, kuten herkkyyteen, tunnollisuuteen tai sovinnollisuuteen eli siihen, kuinka mukautuvaisia, ystävällisiä ja luottavaisia olemme.
– Emme ole joko tai, vaan yleensä jotain siltä väliltä.
Tunne-elämän epätasapainoisuus on riski
Mikään persoonallisuuden piirre ei automaattisesti johda parempaan tai huonompaan työhyvinvointiin, mutta tiettyä säännönmukaisuutta on olemassa.
Tunne-elämän epätasapainoisuus näyttäisi olevan riski työhyvinvoinnille, kun taas tunnollisuudella, avoimuudella ja sovinnollisuudella on havaittu olevan työhyvinvointia lisäävä vaikutus.
Sovinnollisuuteen ja tunnollisuuteen taipuvaiset työntekijät voivat kuitenkin ajautua uupumukseen haastavassa työympäristössä.
Sovinnollinen ihminen on yleensä mukautuvainen ja häntä motivoi se, että yhteistyö ja vuorovaikutus sujuvat. Kääntöpuolena Virtanen näkee kuitenkin sen, että kovin sovinnollisen voi olla hankala sietää konflikteja ja erimielisyyttä.
– Epäkohtien käsittely ja puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa ja vahvasti sovinnollinen ihminen saattaa kuormittua työssä, jossa häntä haastetaan tai hänen pitää jatkuvasti selvittää ristiriitatilanteita.
Tunnollisuuteen taipuvainen hoitaja saattaa uupua työssä, jossa ei pysty auttamaan potilaita parhaalla mahdollisella tavalla tai kokee muuten riittämättömyyttä työssään.
– Usein riittämättömyyttä koetaan myös työoloihin liittyvistä seikoista, kuten siitä, että työ on liian tiukkaan aikataulutettua. Tällöin kiireiset kohtaamiset potilaiden kanssa kuormittavat myös muita kuin vain tunnollisuuteen taipuvaisia hoitajia, Virtanen muistuttaa.
Herkät reagoivat nopeasti
Sekin on tunnistettu, että herkät ihmiset hyötyvät positiivisista asioista keskimäärin enemmän, mutta toisaalta kärsivät kielteisistä asioista myös enemmän.
Sanotaan, että herkkä reagoi nopeasti työpaikalla tapahtuviin muutoksiin tai huonoon työilmapiiriin. Häntä kuormittavat asiat alkavat todennäköisesti vähitellen kuormittaa myös muita.
– Hoitotyössä hyvin herkkä ihminen saattaa kuormittua potilaiden elämän haasteista ja pahoinvoinnista, kun taas vähemmän herkkä pystyy pitämään etäisyyttä asioihin. Herkkä hoitaja voi kuitenkin olla hyvä työssään, sillä heillä on usein vahva empatia- ja eläytymiskyky.
Itseensä tutustuminen kannattaa aina
Anniina Virtanen huomauttaa, että vaikka terveyden ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ihmiset neuvovat paljon muita hyvinvointiasioissa, itselle samat asiat eivät välttämättä ole helppoja.
– Jokainen meistä joutuu omat kipuilut ja oman itsetuntemusmatkansa käymään. Sanoisin, että ylipäätään elämän haastavissa tilanteissa itsetuntemuksesta on hyötyä ja siihen kannattaa panostaa.
***
Askelia parempaan hyvinvointiin työssä
- Itsetuntemus: Pohdi mitkä asiat työssä kuormittavat ja mitkä taas innostavat, miten reagoit stressitilanteissa?
- Työn muokkaaminen: Kun tiedät, mitkä asiat kuormittavat sinua, mieti miten voisit muokata työtäsi niin, että se sopii paremmin persoonallisuuteesi. Voisitko esimerkiksi valita rauhallisemman työtilan, jos olet introvertti, tai etsiä enemmän vuorovaikutustilanteita, jos olet ekstrovertti?
- Tauot ja palautuminen: Jos tunnet tarvitsevasi rauhaa, etsi hiljainen paikka taukojen ajaksi. Jos taas kaipaat sosiaalista kanssakäymistä, voit kutsua työkavereita lounaalle tai kahville.
- Taitojen kehittäminen: Voit kehittää sosiaalisia taitojasi, parantaa esimerkiksi keskustelu- ja kuuntelutaitoja.
- Avoin keskustelu: Keskustele työkavereidesi ja esihenkilösi kanssa tarpeistasi ja haasteistasi. Avoin keskustelu luo ymmärrystä erilaisten ihmisten välillä.
- Rutiinien luominen: Kehitä rutiineja, jotka tukevat hyvinvointiasi. Säännöllinen liikunta tai muu itsellesi mieluisa tekeminen auttaa palautumisessa.
Lue myös:
Mitä tapahtuu, kun hoitajan myötätunto ehtyy? Myötätuntouupumus vaikuttaa ensin lähisuhteisiin
