Miksi kahvi piristää?
Kahvin piristävä vaikutus johtuu kofeiinista, joka on lääkkeenomaisesti keskushermostoon vaikuttava kemikaali. Kofeiini estää väsymyksen tunteen aiheuttavan välittäjäaineen, adenosiinin, pääsyn aivoihin ja nostaa vireystilaa. Kofeiini imeytyy ruoansulatuskanavasta vereen vajaassa tunnissa ja sen pitoisuus on suurimmillaan alle puoli tuntia kahvin nauttimisen jälkeen.
Mitä muuta hyötyä kahvinjuonnista on?
Hetkellisen piristävän vaikutuksen lisäksi kahvinjuonnilla on nähty monia terveysvaikutuksia, joista useimpiin voi suhtautua varauksella. Kahdessa sairausryhmässä näyttö on muita vahvempaa: runsaasti kahvia juovilla on muuta väestöä harvemmin tyypin 2 diabetesta ja maksasairauksia. Se, mistä kahvin terveysvaikutukset johtuvat, ei täysin tiedetä. Ainakaan yksin kofeiinista se ei johdu, sillä tavallisella ja kofeiinittomalla kahvilla on todettu samansuuntaisia vaikutuksia.
Onko kahvin juomisesta jotain haittaa?
Kahvi on enimmäkseen harmiton nautintoaine, eikä siitä kohtuudella nautittuna ole suurimmalle osalle aikuisista merkittävää haittaa. Kofeiinin piristävä vaikutus voi aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia ja heikentää unen laatua. Kofeiini lisää myös mahahapon eritystä, joten kahvinjuonti voi pahentaa närästystä. Runsas säännöllinen kahvinjuonti johtaa kofeiiniriippuvuuteen, ja käytön äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita, kuten päänsärkyä. Kofeiinin takia kahvia ei suositella alle 15-vuotiaille lapsille ja raskausaikana runsasta kahvinjuontia suositellaan välttämään.
Onko kahvin laadulla väliä?
Kahviin lisätyllä maidolla, sokerilla ja muilla lisäaineilla on suuremmat terveysvaikutukset kuin sillä, millaista kahvia nauttii. Espressokahvi sisältää enemmän kofeiinia kuin suodatinkahvi. Viime vuosien trendijuoma kylmäuutettu kahvi puolestaan sisältää perinteistä kahvia vähemmän kofeiinia ja happoja, joten se saattaa sopia närästysalttiille ihmisille tavallista kahvia paremmin.
Kaunistaako kylmä kahvi?
Kahvinjuontiin liittyy monenlaisia uskomuksia, joista yksi on tiettävästi peräisin 1600-luvulta, jolloin kahvia alettiin juoda Euroopassa. Barokkiajan ylimystön käyttämät voimakkaat meikit eivät olisi kestäneet kuumasta juomasta nousevaa vesihöyryä eli jäähtyneen kahvin nauttimiselle oli tuolloin esteettinen peruste.
Lähteet: terveyskirjasto.fi, thl.fi, kirjastot.fi, slurp.fi
