Mihin ihminen tarvitsee suolaa?
Suolaa käytetään mausteena, ennen myös ruoan säilönnässä. Tavallisessa pöytäsuolassa on 99,9 prosenttia natriumkloridia. Ihmiskeho tarvitsee elintärkeää natriumia nestetasapainon säätelyyn sekä hermoston ja lihasten toimintaan. Suolan käyttö ei kuitenkaan ole hoitokeino matalaan verenpaineeseen.
Mitä haittavaikutuksia suolalla on?
Runsas suolankäyttö lisää riskiä sairastua kohonneeseen verenpaineeseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, mahasyöpään ja aivohalvaukseen. Suola altistaa osteoporoosille ja pahentaa astman oireita. Jatkuva liika suolansaanti rasittaa munuaisten toimintaa. Suolan käytön vähentämisellä olisi merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia.
Kuka saa liikaa suolaa ja kuka liian vähän?
Suomalaiset syövät liikaa suolaa suosituksiin nähden. Miehet käyttävät sitä päivässä keskimäärin noin kymmenen grammaa, naiset noin seitsemän grammaa. Tarve olisi aikuisilla enintään viisi grammaa eli vajaa teelusikallinen päivässä. Lapsille riittää kolme grammaa, alle yksivuotiaiden ruokaan ei suositella lisättävän suolaa ollenkaan.
Suolan puute voi johtua lääkkeistä, syömättömyydestä, hikoilusta, runsaasta vedenjuonnista, sairaudesta, ripulista tai oksentelusta.
Missä tuotteissa on eniten suolaa?
80 prosenttia saamastamme suolasta on niin sanottua piilosuolaa. Ihminen saa sitä leivästä ja viljatuotteista, valmisruuista, leikkeleistä, juustoista, suolaisista naposteltavista, mausteseoksista ja säilykkeistä.
Miten suolan saantia voi vähentää?
Saamme suolaa riittävästi ja jopa liikaa pelkästään ruoan mukana piilosuolana. Ongelmana on siis lisätty suola. Makuaisti tottuu vähempään suolaan muutamassa viikossa.
Esimerkiksi mineraalisuolassa natriumia on korvattu muilla kivennäisaineilla. Maustamisessa voi suolan sijaan käyttää muita mausteita tai yrttejä.
Avainasemassa suolankäytön vähentämisessä ovat ruoanvalmistajat ja alan teollisuus, ammattikeittiöt sekä lasten vanhemmat. Tärkeintä olisi valita leivät ja pääruoat vähäsuolaisina. Vähäsuolaisessa leivässä saa olla suolaa enintään 0,7 prosenttia.
Pakkausmerkinnät auttavat kuluttajaa. Esimerkiksi Sydänliiton Sydänmerkki kertoo ruoan alhaisesta suola- ja rasvapitoisuudesta.
Lähteet:
sydan.fi
terveysportti.fi
ruokavirasto.fi
