Hyvä ravitsemus on ihmisoikeus. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 25. artiklan mukaisesti hyvän ravitsemuksen ja sairauteen liittyvän ravitsemushoidon tulee toteutua tasa-arvoisesti kaikissa väestöryhmissä. Suomessa tämä jää valitettavasti vielä kaunopuheeksi ja hyvinvointivaltiossamme ravitsemuksen epäkohdat ovat merkittäviä. Lähes viidesosa kuolemista, 18 prosenttia, liittyy ravitsemukseen.
Sairaalapotilaiden ravitsemustilan arvioinnissa on puutteita
Näihin puutteisiin on tarkoitus pureutua uudella suosituksella. Tiedetään, että vajaaravitsemus on riski kaikille sairaalapotilaille, mutta siitä kärsivät erityisesti pitkäaikaissairaat, leikkauksiin valmistautuvat, syöpäpotilaat sekä vakavista infektioista ja traumoista toipuvat.
– Potilaan ravitsemustila ja vajaaravitsemusriski tulisi arvioida aina hoitoon tullessa, oli varsinainen hoitoon hakeutumisen syy mikä hyvänsä. Tällä hetkellä tämä toteutuu liian harvoin, kertoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
”Potilaan vajaaravitsemus lisää hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja.”
Uudet suositukset koskevat kaikkia potilaita vauvoista vanhuksiin
– Suosituksessa kuvataan, miten potilaiden ravitsemusta tulee hoitaa eri sairauksissa. Miten esimerkiksi laihtuneen, vajaaravitun potilaan ravinnon saantia tehostetaan ja miten proteiinin saantia parannetaan ruoalla tai kliinisillä ravintovalmisteilla tai millaista ruokaa tarjotaan suolistoleikatuille ja nielemishäiriöissä, Schwab sanoo.
Tuoreessa suosituksessa on määritelty sairaalaruoan koostaminen, sen ravitsemuslaatu ja ruoan tuottamista koskeva ruokaprosessi. Suosituksessa on huomioitu perusruokavalion myös lisäksi muun muassa kasvisruokavaliot, uskonnolliset vakaumukset ja erilaiset ruokakulttuurit sekä ympäristövastuu. Yli 300-sivuinen ravitsemushoitosuositus sisältää ne keskeiset hoitotyötä koskevat suositukset, ohjeet, lomakkeet ja arviointityökalut, jotka ohjaavat ja auttavat toteuttamaan potilaiden ravitsemushoitoa ja -ohjausta osastoilla ja polikliinisessä työssä. Suosituksessa kuvataan myös hoitohenkilöstön ammatilliset vastuut ammattiryhmittäin.
Ravitsemushoito edistää terveyttä
Terveyden edistämisen lisäksi ravitsemushoito tukee sairauksista parantumista ja kuntoutumista. Keskeinen tavoite on tarjota riittävä ravitsemus, mutta maukas ja kauniisti katettu ruoka tuo myös mielihyvää.
Laadukas, suositusten mukaan suunniteltu ja koostettu ruokavalio on keskeinen osa kansantautien, kuten kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja joidenkin syöpien ehkäisyä. Joissakin sairauksissa, kuten keliakiassa, ravitsemushoito on ainoa hoitomuoto.
Tuore ravitsemushoitosuositus perustuu kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin, kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon, hyviin hoitokäytäntöihin sekä kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.
– Hyvä ravitsemus lisää potilaan elämänlaatua. Lisäksi potilaan tarpeenmukainen ravitsemushoito ja -ohjaus säästävät rahaa. Tämä on tärkeää huomioida hyvinvointialueilla juuri nyt, kun painitaan kasvavien kustannusten kanssa, Schwab sanoo.
Ravitsemushoitosuosituksen tavoitteet
• ravitsemushoito kytketään systemaattiseksi osaksi
potilaiden kokonaishoitoa
• potilas saa terveyttä edistävää, maistuvaa, sairauteensa
tai muuhun yksilölliseen tilanteeseensa sopivaa ruokaa
oikea-aikaisesti
• potilaalle turvataan mahdollisimman hyvä ravitsemustila
• vajaaravitsemusriskin seulonta kuuluu jokaisen potilaan
tulokeskusteluun, vajaaravitsemusriskiin puututaan ajoissa
ja vajaaravitsemusta hoidetaan tehokkaasti
• potilas saa tilanteensa mukaista tutkimusnäyttöön ja
hyviin hoitokäytäntöihin perustuvaa ravitsemusohjausta.
Ravitsemushoitosuosituksen voit ladata täältä.
