Tuleeko pelattua rahapelejä? Kysymys on arkinen ja helppo, mutta se kysytään asiakkaalta aivan liian harvoin, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahapeliriippuvuuteen ja ongelmapelaamiseen erikoistunut tutkimuspäällikkö ja psykologi Sari Castrén.
Castrén on tutkinut viimeiset 12 vuotta rahapeliriippuvuutta. Psykologin vastaanotollaan hän keskustelee asiakkaidensa kanssa säännöllisesti rahapelien herättämistä voimakkaista tunteista, kuten jännityksestä, toivosta, pettymyksistä ja menettämisestä.
Keväällä julkaistussa kirjassa Peliriippuvuus (Duodecim 2022) kerrotaan esimerkiksi rahapeliriippuvuuden tunnistamisen haasteista. Kun kyseessä on riippuvuus, joka ei näy päällepäin, keskusteluyhteyden merkitys hoitajan kanssa korostuu.
Retkahduksia tapahtuu
Castrén kehottaa hoitajaa tarkastelemaan asiakkaan pärjäämiseen liittyviä merkkejä, jos jääkappi on tyhjempi tai kampaajakäynti jätetty välistä, rahat ovat saattaneet kulua ennen aikojaan. Silloin on hyvä aloittaa herättelevä kysely.
Vain kymmenisen prosenttia rahapeliriippuvuudesta kärsivistä henkilöistä hakeutuu itse hoitoon.
– Riippuvuutta ei voida hoitaa väkisin. Kaikki lähtee aina henkilön omasta halusta muutokseen ja tätä voidaan vahvistaa luomalla ilmapiiri, jossa asiasta voidaan keskustella tuomitsematta. Lähihoitaja ei ole rahapelipoliisi vaan keskustelukaveri. Kun riippuvuuden kanssa kamppaileva henkilö alkaa havahtua pohtimaan omaa tilannettaan, on hoitajan tehtävä muistaa, että toipuminen ei ole pikajuoksu, vaan matka uuteen toimintatapaan, jota lähdetään harjoittelemaan. Retkahduksia tapahtuu. Niitä kannattaa tarkastella siltä kantilta, että jokaisesta lipsahduksesta voi oppia jotakin.
Pelaaminen saattaa korvautua hetkellisesti jollakin muulla mielihyvää tuottavalla toiminnalla, kuten ostelemisella tai vaikka nettipornolla.
– Näitä muita mahdollisia toimintoja on hyvä seurailla tapaamisissa.
Pelin on tarkoitus koukuttaa
Harva rahapeliriippuvuudesta kärsivä hakeutuu avun piiriin ennen kuin taloudelliset tappiot ovat jo huomattavat. Vääristynyt hallinnan tunne on osa riippuvuuden oirekuvaa.
– Mehän tiedämme, että rahapelikoneella ei ole muistia. Pelin voittomahdollisuus perustuu sattumaan, johon ei itse voi vaikuttaa. Silti riippuvuudesta kärsivä ihminen saattaa inhimillistää pelikoneen. Hän voi tarkkailla muiden peliä ja selvittää, mikä kone on antavalla päällä ja mikä ottavalla. Hänellä saattaa olla oma suosikkikoneensa ja taktiikkansa, jolla hän uskoo voittavansa mahdollisimman usein.
Castrén toteaa, että erityisesti rahapelikoneiden tarjoama mahdollisuus lukita vaihtoehtoja luo valheellisen mielikuvan kontrollista. Todellisuudessa tehdyt lukitukset eivät vaikuta lopputulokseen mitenkään.
– Ainoa syy niiden olemassaololle on pelaajien koukuttaminen.
Veikkaus on viime vuosina sulkenut rahapeliautomaatteja Suomessa. Castrénin mukaan asiassa on hyvät puolet, mutta nyt pelaamista tapahtuu enenevissä määrin netissä.
– Netissä peli voi jatkua kellon ympäri, lisäksi tarjolla on helppoja pikavippejä ja ylipäätään rahan merkitys voi hämärtyä entisestään.
Tappio saa pelaamaan lisää
Samaan aikaan kun pelaamisen jännitykseen ja voittoihin liittyvät tunteet voimistuvat, myös tappiontunteet ja menetetyt rahasummat kasvavat.
Castrén on kohdannut vastaanotollaan paljon peliriippuvuuden kanssa kamppailevia henkilöitä, jotka kertovat lopettavansa pelaamisen sitten, kun tarpeeksi iso voitto vain osuu heidän kohdalleen.
– En ole kuitenkaan koskaan nähnyt, että niin todella kävisi.
Kun pintaa vähän raaputtaa käy nopeasti ilmi, ettei kyse ole päävoiton tavoittelusta, vaan pelaamisen pakonomaisuudesta, jota on vaikeaa hallita.
– Pelaaminen kehittyy kierteeksi, jossa voitto on sytyke jatkaa pelaamista ajatuksella tuplata voitto, mutta myös tappio on tilanne, joka herättää halun voittaa hävityt rahat takaisin.
Tunne tunnetaan myös nimellä tappioiden takaa-ajo. Häviö- ja takaa-ajotilanteessa pelaaja usein tukeutuu vippeihin ja lainoihin.
Sari Castrén kehottaa pohtimaan rahapeliriippuvuudesta kärsivän kanssa niitä hetkiä, kun pelaamista on ollut vähemmän. Usein ne ovat muulla keinoin onnellisuutta tuottaneita hetkiä, lapsenlapset ovat esimerkiksi olleet käymässä. Hoitajan kannattaa lähestyä tilannetta näiden hyvien hetkien kautta, onnellisuus on mahdollista myös ilman peliä.
Tunnista toipumisen vaiheet
- Esiharkintavaihe: Henkilö ei vielä itse ole tunnistanut ongelmaa – tue pelaajaa punnitsemaan hyötyjä ja haittoja, nosta esille ristiriita – yhtäältä halu jatkaa pelaamista ja toisaalta pelaamisesta koituvat haitat.
- Harkintavaihe: Henkilö on vielä epävarma muutokseen ryhtymisestä- tarkastele pelaajan kanssa eri vaihtoehtoja – mitä pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen merkitsisi?
- Valmisteluvaihe: Pelaaja on vielä epävarma, miten muutoksen tekisi – tue suunnitelman tekemisessä konkreettisesti.
- Toimintavaihe: Pelaaja on jo sitoutunut muutokseen- tue selviytymiskeinojen harjoittelua.
- Ylläpitovaihe: Henkilö on sitoutunut muutokseen – tue pelaamista laukaisevien tekijöiden tunnistamisessa, pohdi retkahdusten ehkäisyä.
Riippuvuus ja itsetuhoisuus
Rahapeliriippuvuuden kanssa samanaikaisesti ilmeneviä tyypillisiä muita oireita ovat masennus ja ahdistuneisuus. Rahapeliriippuvuuden tuen ja hoidon suunnittelussa olisikin kiinnitettävä huomiota mahdollisiin mielenterveyshäiriöiden tuomiin vakaviinkin riskitekijöihin, kuten masennuksen kanssa esiintyvään itsetuhoisuuteen. Myös taloudellisen tilanteen selvittelyyn kannattaa pureutua, sillä taloudellinen kuormittuneisuus pitää usein yllä pelaamista. On tärkeää tarjota toivoa paremmasta.
Pohdi yhdessä asiakkaan kanssa
- Minkälaiset tekijät ylläpitävät tilannetta?
- Mikä voisi saada tilanteen helpottamaan?
- Minkälaiset asiat tuovat hyvää oloa pelaamisen lisäksi?
Tukea on tarjolla
THL:n tietoa ja koulutuksia hoitajille
