Sosiaali- ja terveysalan työntekijät palautuvat työstään heikosti, ja suunta on yhä heikompaan. Työterveyslaitoksen seurantatutkimusten mukaan viime syksynä vain noin joka kolmas sote-ammattilainen palautui työstään hyvin. Lukemat ovat heikkoja niin työntekijöillä kuin esihenkilöllä ja johtajilla, joskin työntekijöistä huonosti palautuvia on jonkin verran enemmän kuin johtoportaassa.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jaana Laitisen mukaan tilanne on jo pitkään ollut huolestuttava. Kuormitusta ovat lisänneet pandemia-aika, nopealla aikataululla toteutettu sote-uudistus sekä yt-neuvottelut, jotka parhaillaankin uhkaavat monia hyvinvointialueita.
– Kriiseissä ja muutostilanteissa tulee ottaa huomioon ihmisten jaksaminen. Sote-alalla henkilöstöpula on todellisuutta myös tulevaisuudessa. Meidän on kiinnitettävä huomiota jokaisen alalla työskentelevän hyvinvointiin.
Työssä palautumista pitää johtaa
Työstä palautuminen jätettään usein yksilöiden itsensä vastuulle. Työpäivän päätteeksi työasioista pitäisi osata irrottautua ajatuksissaan. Vapaa-aikaa tulisi käyttää itselle merkityksellisiin asioihin, mutta huolehtia samalla riittävästä levosta ja liikunnasta. Seikat ovat ilman muuta tärkeitä. Palautumista pitäisi kuitenkin tapahtua jo työpäivän aikana.
– Palautuminen on koko työyhteisön asia. Liian kuormittavissa työoloissa työkyky heikkenee kaikilla. Motivoituneimmatkaan asiantuntijat eivät kestä vaurioitta.
Työterveyslaitoksen uudessa tutkimuksessa huomattiin, että esihenkilöillä ja johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden palautumiselle. Esihenkilön tuki voi olla jaksamisen kannalta tärkeämpää kuin työkavereiden tuki. Pomolta ei odoteta neuvoja siihen, miten töitä tehdään, vaan siihen, millaisilla pelisäännöillä työssä toimitaan.
– Esihenkilöltä toivotaan tukea esimerkiksi siihen, miten töitä rajataan tai miten hektisen työpäivän aikana on mahdollisuus pitää taukoja. Kun työtä tehdään yhdessä, tauottaminen ei ole yksilöistä itsestään kiinni. On sovittava yhdessä, kuka sijaistaa, että työntekijä pääsee syömään oikeaan aikaan, jaksaa tehdä vaativaa työtä ja fiksuja päätöksiä.
Tarvittaessa happinaamari on osattava laittaa ensin omille kasvoille.
– Myös esihenkilöt ovat tiukoilla. Työyksiköt ovat isoja ja lakisääteisiä velvoitteita on paljon.
Kaikki keinot käyttöön
Palautumiseen ei ole yhtä oikeaa kaavaa eikä vippaskonstia. Itselle sopivimmat löytyvät vain kokeilemalla. Myös työn sisältö vaikuttaa siihen, mikä palauttaa parhaiten.
– Lähihoitajat ovat työvuoron mittaan tekemisissä ihmisten kanssa. Voi miettiä, tarvitseeko vapaalle siirtymiseen hetken itselleen, jotta palautuminen lähtee käyntiin. Se voi olla esimerkiksi työmatkaliikuntaa, joka purkaa stressiä ja kehoon kertynyttä tunnekuormaa.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa lähihoitajat pitivät tärkeinä palautumisen keinoina työkavereilta saatavaa sosiaalista tukea ja yhteisöllisyyttä.
– Voisiko työpaikalla mennä yhdessä tauolle ja puhua jostain muusta kuin työstä? Huumori, nauraminen ja hyvällä mielellä oleminen palauttavat, Laitinen sanoo.
Lue myös: Vapaa-aika ei saisi kulua vain työn rasituksista palautumiseen
Palautuminen kannattaa ottaa tavaksi – Työpäivästä palautumisen voi aloittaa jo kahvitauolla
