Aivot kelluvat hyvin suojattuna pääkallon sisällä aivo- ja selkäydinnesteessä. Jos päähän osuu voimakas isku, aivot heilahtavat, törmäävät kallon seinämiin ja tärähtävät. Suurin osa aivotärähdyksistä paranee levolla, mutta oireiden pitkittyessä tarvitaan kuntoutusta.
Liukastuminen kadulla tai tälli urheiluharrastuksessa ovat tavallisia aivotärähdyksen syitä. Aivosäätiön mukaan noin 15 000 – 20 000 ihmistä kolhii päänsä vuosittain. Suurin osa heistä toipuu kymmenen päivän kuluessa, mutta 10-15 prosentilla esiintyy jopa vuosia kestäviä vaivoja.
Aivot säätelevät kaikkea toimintaa
Aivot ovat hermosoluista muodostunut verkosto, jossa kulkee jatkuvasti valtava määrä viestejä. Näkö-, kuulo-, tunto- ja hajuaistin havainnot kulkevat salamannopeasti hermosolulta toiselle ja päätyvät aivojen käsiteltäviksi.
Aivot koordinoivat ja ohjaavat kaikkea toimintaa ja tekemistä, mutta ne vaikuttavat myös persoonallisuuteen, tunteisiin ja muistiin.
Isku päähän aiheuttaa häiriön tähän huippuluokan koordinaatio- ja viestintäjärjestelmään. Aivotärähdykseen liittyvät erilaiset oireet kuten väsymys, päänsärky tai sumuinen olo kertovat siitä, että aivot eivät pysty käsittelemään aistien välittämää tietoa.
– Esimerkiksi näköaistimus ei välitykään tavalliseen tapaan aivoihin, vaan potilas näkee kaksoiskuvan tai makuulta pystyy noustessa verenpaine ei ehdi mukaan, jolloin potilas tuntee huimausta tai tällin saaneet aivot eivät kestä keskittymistä vaativaa työskentelyä, Hyve Aivotärähdysklinikalla työskentelevä liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hänninen kuvaa tilannetta.
Ensihoitona lepo
Aivotärähdyksistä paranee yleensä levolla. Hänninen korostaa, että aivotärähdyspotilaalle lepo tarkoittaa myös ajattelun rauhoittamista.
– Silmiä ja aivoja pitää lepuuttaa myös. Ei voi lukea tenttiin, pelata tietokonepeliä tuntia putkeen tai katsoa elokuvaa.
Suurin osa aivotärähdyksen saaneista toipuu ennalleen lepäämällä muutamassa päivässä, jonka jälkeen voi asteittain palata normaaliin elämään.
Ajoissa lääkäriin
Jos oireet eivät kuitenkaan hellitä viikon kuluessa, kannattaa hakeutua hoitoon. Moni sinnittelee oireiden kanssa liian kauan.
Pitkittyneissä oireissa potilas on yleensä itse huomannut työkyvyn tai yleisen toimintakyvyn alentuneen.
– Saatetaan ajatella, että tähän ei ole hoitoa. On väsymistä, huimausta, keskittyminen on haastavaa. Oireita siedetään pitkäänkin, kunnes lopulta tullaan vastaanotolle, sanoo Hänninen.
Viivyttely hoitoon hakeutumisessa voi pidentää kuntoutumisaikaa, sillä jos päävamman seurauksena syntyneitä oireita on ollut jo muutaman kuukauden, aivot ovat ehtineet tottua vääriin ärsykkeisiin, joista poisoppiminen vie aikansa.
Pitkittyneistä oireista kärsiviä potilaita hoitanut Hänninen on myös nähnyt, miten hoitamaton aivotärähdys on käynnistänyt kasautuvien oireiden negatiivisen kierteen.
– Saattaa ilmetä niskakipua, joka häiritsee unta, josta taas on seurauksena väsymistä päivisin, muisti pätkii, työn tekeminen takkuaa, tämä kaikki voi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja kenties johtaa taloushuoliin, hän kuvaa pitkittyneen oireilun viheliäistä kierrettä.
Täsmäharjoittelua aivoille
Pitkään jatkuneiden oireiden hoidoksi ei riitä enää pelkkä lepo, vaan on tärkeää tunnistaa ja harjoitella niitä toimintoja, jotka aiheuttavat oireita. Hänninen ottaa esimerkiksi silmäoireet.
– Jos silmien liikuttaminen sivulta toiselle aiheuttaa päänsärkyä ja huonoa oloa, niin ei voi mennä katsomaan tennisottelua, mutta ei pidä myöskään maata vain silmät kiinni, vaan silmiä tulee harjoittaa. Ensin hitaammin ja kapeammalla liikeradalla ja sitten vähitellen nopeammin. Jos katseen kohdistaminen aiheuttaa oireita, kohdistamista harjoitellaan taas rajoitetusti niin, että aivot tottuvat siihen.
Myös fysioterapeutit ovat aivotärähdyksen kuntoutuksessa isossa roolissa. Jos potilaan vamma on syntynyt kaatumisen seurauksena, rintaranka on voinut jumittua tai lihaksissa on kireyttä, jolloin tarvitaan hierontaa, lihasten aktivointia ja rentoutusharjoituksia.
Lääkärin vastaanotolla selvitetään myös, onko potilaalla taustalla aikaisempaa toiminnan alenemaa, joka ei liity aivotärähdykseen, mutta joka oireilee nyt voimakkaammin aivotärähdyksen seurauksena.
– Jos aikaisemmin on ollut esimerkiksi mielialahäiriöitä, aivotärähdys voi provosoida pelkotiloja ja nostaa esiin tai vahvistaa ahdistusta tai paniikkikohtauksia, Hänninen sanoo.
Tunteiden jäsentäminen auttaa pelkoon
Psykologi Satu Lähteenkorvan mukaan mikä tahansa onnettomuus tai äkillinen toimintakyvyn muutos voi nostaa pelot pintaa ja ajatus siitä, että olisi voinut käydä vielä huonommin jää helposti kaihertamaan mieltä.
– Aivot tavallaan jumittuvat siihen ajatukseen mitä vielä pahempaa olisi voinut tapahtua.
Hän muistuttaa, että silloin kun äkillinen vamma kuten aivotärähdys laskee toimintakykyä, on lupa pelkoon. Ahdistuksen tai paniikkioireiden kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä yksin.
– Tilanteen jäsentäminen ammattilaisen kanssa on korjaavaa ja tuo psykologista turvallisuutta. Sekaville tuntemuksille löytyy nimiä ja turvallisuuden tunne alkaa rakentua, Lähteenkorva sanoo.
Tavoitteena saada toimintakyky ennalleen
Pitkään jääkiekkojoukkueiden lääkintätiimeissä työskennellyt Timo Hänninen painottaa, että oli kyseessä sitten huippu-urheilija, kirvesmies tai toimistotyöntekijä, on tärkeää selvittää mikä on arjen toiminnan vaatimustaso ja aloittaa kuntoutus.
– Kirvesmies tekee raskaita nostoja kädet ylhäällä, sen on siis onnistuttava ilman oireita, toimistotyössä ollaan paljon näytön ääressä, joten siihen liittyvä tekeminen on palautettava normaalille tasolle, Hänninen summaa.
Yleisimpiä aivotärähdyksen oireita
- ”ei tunnu normaalilta”
- päänsärky
- paineen tunne päässä
- tasapainovaikeudet tai huimaus
- niskakipu
- pahoinvointi tai oksentelu
- sekavuus
- väsymys tai uneliaisuus
- näköhäiriöt
- keskittymis- ja muistivaikeudet.
Seuraavana päivänä
Päähän kohdistuneen tärähdyksen jälkeen heti seuraavana päivänä olo voi olla levoton ja hermostunut, alakuloinen ja väsynyt. Univaikeudet ja silmien valonarkuus ovat myös tavallisia oireita, ja monet kokevat meluherkkyyttä.
Näin hoidat aivotärähdystä
- Lepää 1-2 ensimmäistä vuorokautta.
- Pyydä läheistä seuraamaan tajunnan tasoa ensimmäisen vuorokauden ajan.
- Vältä aivojen rasittamista, esimerkiksi tenttiin lukemista, ja voimakkaita virikkeitä kuten tietokoneella pelaamista tai elokuvan katselua.
- Jos oireita on vielä 10 päivän kuluttua, mene lääkäriin.
Lähde: Terveurheilija.fi
Lue myös: Huolehdi aivoistasi ja helli niitä, ettei äly jätä!
Voi hoitajan pääparkaa! Hoitotyössä aivot ovat kovassa kuormituksessa
