Ensi alkuun hyvä uutinen: suurin osa aneurysmista ei puhkea. Ja sitten se huono: vain noin puolet potilaista on hengissä vuoden kuluttua ensimmäisestä vuodosta.
Aneurysman syntymekanismi ei ole täysin selvillä.
– Kun verisuonten haaraumakohtiin kohdistuu suuri paine, saattaa niihin ajan myötä kehittyä pussukkamainen aneurysma. Se laajenee ja laajenee, kunnes seinämän vahvuus ei enää kestä, havainnollistaa neurokirurgian erikoislääkäri Cheng Qian Terveystalosta.
– Verisuonen seinämät voivat olla tavanomaista ohuempia perinnöllisistä syistä, mutta nykytutkimusten perusteella genetiikan merkitys on aneurysmien synnyssä vähäisempää kuin mitä aiemmin on oletettu. Vanhemmilla ihmisillä se voi liittyä myös ateroskleroosiin eli valtimotautiin. Merkittävimmät riskitekijät ovat tupakointi ja hoitamaton verenpainetauti.
Muita riskitekijöitä ovat muun muassa korkea ikä, kohonnut kolesteroliarvo, runsas alkoholin käyttö ja liikkumattomuus.
On myös alustavaa tutkimusnäyttöä siitä, että aneurysmiin saattaa liittyä verisuonen seinään muutoksia aiheuttava inflammaatio, joka on peräisin hammasperäisistä bakteereista. Aspiriinin vaikutusta riskiä vähentävänä tekijänä tutkitaan.
Miehillä on naisia suurempi riski sairastua elämänsä aikana sydän- ja verisuonitauteihin. Aneurysman suhteen tilanne on päinvastainen, naisilla on enemmän pullistumia kuin miehillä. Syy ei ole selvillä.
– Se voi olla hormoniperäistä, mutta käsittääkseni estrogeenikorvaushoidolla ei ole oleellista merkitystä, Qian sanoo.
Tiedetään myös, että naisen elimistö reagoi tupakoinnin haittoihin herkemmin kuin miehen, silläkin voi olla vaikutusta.
Satunnaislöydös säikäyttää
Suuri osa aneurysmista tulee tietoon satunnaislöydöksinä, kun päätä kuvataan jostain muusta syystä, esimerkiksi tapaturman takia.
Cheng Qian ymmärtää hyvin, että yllättävä löydös voi säikäyttää.
– Kyllähän se aina huolestuttaa, kun päästä löytyy jotain. Joskus käy niin, että potilas lukee itse Kannasta radiologin lausunnon ja etsii netistä tietoa ennen kuin lääkäri ehtii soittaa hänelle. Aneurysma on niin oleellinen löydös, että siitä pitäisi kertoa puhelimitse tai kasvokkain.
Qian kertoo, että suurin osa ihmisistä rauhoittuu, kun saa keskustella neurokirurgin kanssa.
– Kerron aina, että puhkeamisriski on pieni, ja alkusäikähdyksen jälkeen monia helpottaa, että pullistuma löydettiin ennen kuin se ehti aiheuttaa ongelmia. Nykyään ennalta ehkäisevät hoidot ovat hyviä ja turvallisia.
Toisinaan potilas pääsee säikähdyksellä.
– Joskus normaali suonen mutka on lausuttu aneurysmana, ja kun kuvat pyöräytetään uudelleen neurokirurgien meetingissä, näemme, että syytä huoleen ei ole. Tällaisia puheluja on aina ilo soittaa potilaalle.
Mitä tulee sukurasitteeseen, niin päätä ei tarvitse automaattisesti kuvata, jos yhdeltä perheenjäseneltä löytyy aneurysma.
– Jos ensimmäisen asteen sukulaisilla, kuten lapsilla, vanhemmilla tai sisaruksilla useammalla kuin kahdella on todettuja aivovaltimopullistumia, tilastollisesti voidaan katsoa, että riski on kohonnut ja tällöin pään magneettiverisuonikuvauksen voi saada julkisella puolella. Jos toisen asteen sukulaisilla, esimerkiksi enoilla tai isovanhemmilla, useammalla kuin kolmella on aneurysma, kuvantaminen voi olla perusteltua.
Treenata saa
Anurysman seuranta riippuu tilanteesta.
– Toisin kuin aivokasvaimet, suurin osa aneurysmista ei kasva. Nuoremmilla potilailla pullistumia seurataan ensi alkuun vuoden, kahden välein, myöhemmin harvemmin. Seuranta on tiiviimpää, jos suvussa on useita aneurysmatapauksia.
Cheng Qianin mukaan moni diagnoosin saanut on ainakin alkuun liian varovainen.
– Sanon aika yksiselitteisesti, että ei ole olemassa minkäänlaista tutkimusnäyttöä siitä, että treenaaminen tai ponnistukset lisäisivät vuotoriskiä. Stressi ei toki koskaan ole hyvästä, mutta se on luonnollinen reaktio, enkä usko, että se oleellisesti kasvattaisi puhkeamisriskiä.
Hoitopäätös tehdään aina lääketieteellisin perustein
Puhkeamisriskiä lasketaan erilaisilla riskitaulukoilla ja mittareilla, ja kuvantamisen avulla voidaan tutkia muun muassa sitä, millainen verenvirtaus aneurysmassa on.
– Karkeasti sanottuna tärkeimmät puhkeamisriskiä ennustavat tekijät ovat pullistuman koko, muoto ja sijainti. Mitä isompi ja epäsäännöllisemmän muotoinen pullistuma on, ja jos se sijaitsee takaverenkierrossa, sitä suurempi puhkeamisriski on.
Päätös siitä, miten satunnaislöydöksenä esiin tullutta aneurysmaa hoidetaan, tehdään aina potilaan kanssa keskustellen.
Kajoaviin toimenpiteisiin liittyy riskejä, joten puhkeamisriskin lisäksi huomioidaan myös potilaan ikä ja perussairaudet.
– Jos potilas on seitsemänkymppinen tai vanhempi, vuotoriski on pienempi kuin viisikymppisellä, sillä eliniän odote on lyhyempi.
Kirurginen hoito on sama, on kyseessä sitten ennalta ehkäisevä tai jo puhjenneen aneurysman sulkeminen.
Aneurysma voidaan sulkea verenkierrosta mikrokirurgisesti klipsaamalla tai suonensisäisesti nivusen tai ranteen kautta joko metallilangalla, stentillä, virtausohjurilla tai näiden yhdistelmällä.
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH)
- Aivoverenkiertohäiriöiksi lasketaan aivoinfarktit, aivoverenvuodot ja ohimenevät aivoverenkiertohäiriöt (TIA).
- Aneurysman repeäminen ei suinkaan ole ainoa syy aivoverenvuotojen taustalla. Vanhuksilla suuri osa niistä aiheutuu pienten suonien taudeista, joiden takana ovat korkeat rasva-arvot ja verisuonien haurastuminen. Lasten ja nuorten aivoverenvuodot johtuvat aivoverisuonien epämuodostumista.
- Aivoinfarkti johtuu verihyytymän aiheuttamasta suonitukoksesta. Tukos aiheuttaa hapenpuutetta aivoihin.
- TIA on ohimenevä tukos, mutta hyytymä avautuu itsestään. Se on kuin varoitusmerkki siitä, että infarktin riski kannattaa ottaa tosissaan.
Aneurysma
- Pullistuma on nimensä mukaisesti pussimainen pullistuma aivoverisuonten haarautumiskohdassa.
- Puhkeamiseen viittaavat oireet, kuten oksentelu, tajunnan tason laskeminen ja raju päänsärky pitää ottaa vakavasti ja hakeutua päivystykseen.
- Merkittävimmät riskitekijät ovat tupakointi ja hoitamaton verenpainetauti. Vaihdevuodet ohittaneilla naisilla on suurentunut riski saada aneurysma.
- Aneurysmat ovat yleisiä. Arviolta yhdestä kolmeen prosentilla suomalaisista on päässään oireeton aneurysma, suurin osa niistä ei puhkea.
- Aneurysma voidaan hoitaa mikrokirurgisella leikkauksella tai suonensisäisesti.
- Kun aneurysma puhkeaa, noin viidennes kuolee heti, vajaa kolmannes seuraavan vuoden aikana.
- Revennyt aneurysma aiheuttaa kallonsisäisen, lukinkalvonalaisen verenvuodon, minkä seurauksena veri vaurioittaa herkkää aivokudosta.
- Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä parempi on selviämisennuste.
- Jos hoito onnistuu ja kaikki menee hyvin, töihin voi palata kahden kuukauden kuluttua sairauskohtauksesta. Suurelle osalle jää yleisoireita, kuten väsyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia ja kuormitusalttiutta. Moni toipilas tarvitsee myös fysioterapiaa.
Lähteet: Terveyskylä/Aivotalo, terveyskyla.fi Aivoliitto.fi, Suun bakteerit voivat vaikuttaa aivovaltimoaneurysman syntyyn, Lääkärilehti.fi, Frösen, J., & Lindgren, A. (2021). Aivovaltimoaneurysman kasvua estävä lääkehoito – asetyylisalisyylihapostako ratkaisu ongelmaan? Duodecim, 137(24), 2645–2651
