Aikoinaan Suomessa uskottiin, että monen kivun ja kolotuksen aiheutti noidan sinkoama nuoli, nykyisinkin lumbagoa kutsutaan noidannuoleksi. Alaselän vaivoja ei enää yritetä parantaa loitsuin, vaikka saattaa kivun iskiessä pari ärräpäätäkin päästä.
Hyvä uutinen on, että epämiellyttävästä särystä huolimatta kyse on harvoin vakavasta tilanteesta. Huono uutinen on se, että selkäkivuilla on tapana uusiutua.
– Suurin riskitekijä on aikaisemmin sairastettu selkäkipu, sanoo yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta.
– Epäspesifi alaselkäkipu on maailmalaajuisesti yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttama vaiva.
– Tehokas kivunhoito ja kevyt liikunta ovat kotihoidon a ja o. Kannattaa välttää pitkäkestoista istumista ja makaamista. Näin pääsee jo pitkälle.
Selkäkipu kestää yleensä muutamasta päivästä pariin viikkoon.
Sairasvuoteeseen ei kannata kellahtaa kipuaan manaamaan, vaan kävely, selkää vetreyttävät jumppaliikkeet ja pieni puuhastelu ovat vain hyväksi. Lepo voi jopa pitkittää paranemista, sillä liikkumattomuus heikentää kudosten aineenvaihduntaa.
– En kuitenkaan suosittele urheilemaan, Vänni muistuttaa.
Kivuissa ei kannata kärvistellä
Kipulääkkeistä ensisijainen on parasetamoli, myös tulehduskipulääkkeitä voi käyttää. Jos kipu ei hellitä käsikauppalääkkeillä, kannattaa varata aika työterveyteen
– Mitä tehokkaammin ja paremmin kipua hoidetaan alkuvaiheessa, sitä parempi on vaste, ennuste ja lopputulos, eikä kipu pääse kroonistumaan.
Moni kokee saavansa apua kipuihin lääkityksen lisäksi myös fysioterapiasta, lämpöhoidoista, kylmäpakkauksista ja TENS-laitehoidoista.
– Lämpö voi lievittää lihasjäykkyyttä. Venähdyksessä kylmä tekee hyvää ja poistaa turvotusta. Kylmää ja lämmintä voi kokeilla vuorotellen ja tutkailla, mikä itsestä tuntuu parhaalta, haittaa niistä ei ole.
Masennus voi pitkittää selkäkipuja
Monesti selkäkipukohtaus iskee äkillisesti esimerkiksi virheliikkeen tai staattisessa asennossa kököttämisen jälkeen.
Hoitotyö on fyysisesti rankkaa ja työergonomiaan kannattaa kiinnittää erikoishuomiota.
– Nostot, kiertoliikkeet, tärinä ja huonot työasennot voivat altistaa alaselkäkivulle.
Yleisesti ottaen riskitekijöitä ovat perimä, kääntymisen mukanaan tuomat kulumat, ylipaino, tupakointi ja vähäinen liikunta.
Myös psykososiaaliset tekijät, kuten stressi ja masennus ovat selkäkivun riskitekijöitä, ja ne voivat vaikuttaa etenkin kivun pitkittymiseen.
– Masentuneena ja ahdistuneena ihminen voi kokea oireet voimakkaampina. Pelko ja välttämiskäyttäytyminen johtavat helposti oravanpyörään ja kipu voi kroonistua.
Hyvä kunto ehkäisee selkäsäryn uusiutumista
Kun akuutti tilanne on ohi, kannattaa satsata yleiskuntoa ja lihasvoimaa parantavaan harjoitteluun.
–Keskivartalon hyvä lihastuki stabiloi rankaa esimerkiksi juuri nostoliikkeissä.
Hierontojen ja muiden pehmytkudoskäsittelyjen vaikutus kipuihin ja lihasjumeihin ilman treeniä on tilapäistä.
Noidannuoleen liittyy voimakas kramppi. Lihasten suojaspasmi on kehon keino pyrkiä estämään ihmistä aiheuttamasta lisää vahinkoa kudoksille.
Noidannuoli eli lumbago jumiuttaa selän
- Paikallaan ollessa kipu ei useinkaan tunnu, mutta pienikin liike saa aikaan voimakkaan ja terävän kivun.
- Lumbago tulee usein varomattoman liikkeen seurauksen, jolloin selän tukirakenteet, kuten välilevyt, nivelsiteet tai lihassiteet venähtävät.
- Noidannuoli on tyypiltään kudosvauriokipua eli nosiseptiivista kipua. Kudosvaurioon liittyy tulehdusreaktio, joka ilmenee turvotuksena ja kosketus- ja liikearkuutena.
- Kudosvauriokipu on tyypillisesti särkyä tai jomotusta.
Iskias- eli lonkkahermosärky voi tulla monesta syystä
- Iskiaskipu on luonteeltaan hermo- eli neuropaattista kipua, se voi tuntua pistelynä, nippailuna tai aiheuttaa jopa tunnottomuutta.
- Iskiaskipu voi säteillä pakaraan, reiden takaosaan ja jopa jalkaterään asti.
- Välilevyjen pullistumat (protruusio) ja välilevytyrät (discus prolapsi) johtuvat selkärangan välilevyn kulumisesta tai äkillisistä vaurioista. Ne paranevat valtaosin itsestään tai fysioterapeutin neuvomin harjoituksin.
- On hyvä muistaa, että nikamien kulumat, välilevypullistumat ja -tyrät ovat yleisiä kuvantamislöydöksiä, eivätkä ole välttämättä kivun takana.
- Myös selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi) tai hermojuuren ahtauma (lateraalinen stenoosi) voivat aiheuttaa iskiaskipuja etenkin yli 50-vuotiailla.
- Iskiaskivun voivat laukaista myös huonot työasennot, pitkään tai liian kovalla alustalla istuminen ja jatkuva yksipuolinen staattinen lihasrasitus.
- Hermokivun kanssa ei kannata jäädä kärvistelemään. Mitä varhaisemmin ärtynyt hermo saadaan rauhoitettua lääkkeillä, sitä paremmat mahdollisuudet on ehkäistä kivun pitkittymistä.
- Virtsaumpi, virtsan ja ulosteen karkailu, ratsupaikka-alueen tunnottomuus, merkittävästi heikentynyt alaraajan lihasvoima tai sietämätön kipu ovat hälytysmerkkejä ja silloin kannattaa hakeutua päivystykseen
Raskauskin voi tuntua selässä
- Alaselkäkipuja voivat aiheuttaa myös esimerkiksi nikamien yliliikkuvuus- eli instabiliteettiongelmat, selkärankareuma, skolioosi, fasettioire eli nikamien pikkunivelistön akuutti kipu, risti-suoliluuniveleen eli SI-niveleen liittyvä kipu sekä alaraajojen virheasennot.
- Selkäkivut ovat yleisiä raskauden aikana. Myös kuukautiskivut voivat säteillä selän puolelle.
- Harvinaisempia, mutta vakavia syitä ovat selkäkipuna oireilevat sisäelinsyövät ja kasvainten etäpesäkkeet sekä aortta-aneurysman repeäminen sekä murtumat.
Lähteet: selkakanava.fi, Selkäliitto, fysios.fi, Fysios, Alaselkäkipu, Käypä hoito -suositus, Duodecim
