Ampiaisia on tänä kesänä poikkeuksellisen paljon, sillä kuivan alkukesän takia kuningatarten pesien perustaminen onnistui erinomaisesti. Loppukesän koittaessa yhdyskunnat hajoavat ja ampiaisia alkaa vaivata joutilaisuus ja ravinnon puute. Niistä tulee kiukkuisia.
Jos ampiainen pääsee pistämään, seurauksena on lähes aina turvotusta ja punoitusta. Terveelle aikuiselle yksittäinen pistos ei yleensä ole vaarallinen. Oloa voi helpottaa kylmällä kääreellä, eikä pistoskohtaa kannata raapia, vaikka se kutiaakin.
Osa ihmisistä on kuitenkin vakavasti allerginen ampiaisten myrkylle. He saavat pistosta anafylaktisen reaktion, joka tarkoittaa äkillistä, voimakasta yliherkkyysreaktiota.
Anafylaktinen reaktio alkaa kämmenpohjien, hiuspohjan ja huulien kihelmöinnillä ja kutinalla. Kihelmöinti ja kutina leviävät muutamassa minuutissa eri puolille kehoa. Ihoon nousee nokkospaukamia, huulet ja silmäluomet turpoavat, kurkkua kuristaa, ääni käheytyy ja henki saattaa vinkua. Vatsaa kouristaa, ja ihminen voi oksentaa tai ripuloida. Pulssi on kiihtynyt ja iho on punakka. Vaikeissa tapauksissa verenpaine laskee ja sydämeen tulee rytmihäiriöitä. Anafylaktinen reaktio kehittyy huippuunsa puolessa tunnissa ja se on hengenvaarallinen.
Jos epäilee, että ihminen on saanut anafylaktisen reaktion, on soitettava heti hätänumeroon 112. Potilas tarvitsee sairaalahoitoa.
Adrenaali on anafylaksian ensihoito. Jos potilaalla tai jollakin muulla lähellä olevalla on käyttövalmis adrenaliiniruisku, sen sisältämä adrenaliini pistetään reiden tai olkavarren lihakseen. Pistämisessä ei saa aikailla, eikä ruiskun turhasta käytöstä ole muuta haittaa kuin nopeutunut pulssi parinkymmenen minuutin ajaksi.
Avaava astmalääke, antihistamiini ja kortisonitabletit täydentävät hoitoa. Anafylaktisen reaktion saanutta potilasta täytyy seurata 6-10 tuntia, sillä joka viidennellä oireet uusiutuvat tuntejakin sen jälkeen, kun alkureaktio on rauhoittunut.
Ampiaisen ja mehiläisen pistot sekä ruoka-aineet, esimerkiksi vehnä tai maapähkinä, ovat tunnettuja allergisen anafylaksian aiheuttajia. Suomessa hoidetaan vuosittain noin 150–250 potilasta anafylaktisen reaktion vuoksi. Huonossa tasapainossa oleva astma sekä sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät anafylaksian vaarallisuutta.
Lähde: Duodecim
