Hiki on kehon tärkeä viilentäjä. Sitä syntyy kehon lämpötilansäätelyssä. Hikirauhaset erittävät suolaliuosta, liuos sitoo ihon pinnasta lämpöenergiaa ja haihtuu sitten pois.
Hiki on terveyden peili. Suolaliuoksessa on runsaasti solujen välittämää tietoa hikoilijan terveydentilasta. Vuonna 2013 Oulun yliopistossa aloitettiin tällaista nanotason tietoa selvittävä tutkimusprojekti. Hiki ei ole ainoa tiedonlähde, myös esimerkiksi sylki, kyyneleet, virtsa ja äidinmaito sisältävät samanlaisia solujen viestejä.
Tehtävään koulutetut koirat voivat haistaa ihmisen hiestä esimerkiksi erilaisia aivosairauksia ja herkkiäkin muutoksia veren sokeritasapainossa. Hikeä tarkemmin tutkimalla on mahdollista saada tietoa, joka auttaa terveydenhuoltoa potilaan hoidossa ja esimerkiksi sokeritasapainon seurannassa.
Oulun yliopistossa on kehitetty hikilaastari. Se kerää tietoja iholle kertyvästä hiestä. Laastarin avulla voi tulevaisuudessa olla mahdollista seurata esimerkiksi lääkehoidon tehokkuutta, hoidon etenemistä ja yleistä terveydentilaa. Laastari on ensimmäinen yritys tallentaa solutason tietoa. Jatkossa tällaisia tietoja voisi käsitellä vaikkapa jokaisen oma älykello tai -sormus. Ennaltaehkäiseviä menetelmiä toivotaan jatkuvasti enemmän, sillä ne vähentävät turhia lääkärikäyntejä ja helpottavat ruuhkia hoidossa.
Hikitutkimus on nanotason tutkimusta. Hikoillessamme äärimmäisen pienet eksonomit kantavat ihon pinnalle tietoja esimerkiksi geeneistämme, ruokavaliostamme ja mahdollisesti myös mielentilastamme. Lähes kaikki elimistömme solut kykenevät erittämään eksosomeja. Ne ovat pieniä kalvorakkuloita, joita voisi verrata keittiön maustehyllyyn, niin paljon erilaisia asioita ne sisältävät. Eksonomeissa on runsaasti erilaisia molekyylejä kuten proteiineja, rna:ta, dna:ta ja solujen aineenvaihduntatuotteita. Hien mukana ihon pinnalle nousee siis valtava määrä hyvin monipuolista tietoa.
Tuoreessa tutkimuksessa kerättiin hikeä terveiltä ja kakkostyypin diabetesta sairastavilta koehenkilöltä iholle asetetun hikilaastarin avulla. Diabetesta sairastavien hiki erottui selvästi terveiden koehenkilöiden hiestä.
Hiki ei liity vain lämmönsäätelyyn, vaan myös tunteisiin. Hikoilemme kovan paineen alla ja jännittyneinä, mutta myös kiihottuneina, onnellisina ja rentoutuneina. Jatkossa tutkimuksessa selvitetäänkin, miten mielialan muutokset näkyvät pintaan nousevassa hiessä ja vaikuttavatko esimerkiksi ympäristömme ja tunteemme terveyteemme.
Tulevaisuudessa eksonomeja haluttaisiin myös käyttää lääkkeidenannossa, sillä ne liikkuvat kudoksissamme ketterästi. Nanotasolla lääkeaineet olisi ehkä mahdollista saada elimistöön nykyistä tehokkaammin ja nopeammin.
Hieltä odotetaan paljon:
- Ei-kajoava menetelmä, jonka avulla terveystietoja voidaan seurata kotioloissa.
- Uutta tietoa lääkkeiden vaikutuksista sekä lääketeollisuudelle että terveydenhoitoon.
- Terveyden omavalvonnan helpottuminen ja tarkentuminen.
- Diagnostiikan helpottuminen, muutokset terveydentilassa voisi jatkossa ennakoida paremmin.
- Toipumisen parempi seuranta.
- Ympäristön, ruokavalion ja esimerkiksi mielenterveyden terveysvaikutuksien selvittäminen.
Lähde: Oulun yliopiston Kvantum-instituutin tieteellinen johtaja, professori Seppo Vainio
Lue myös:
Matala varastorauta on naisten ongelma – alhainen ferritiini aiheuttaa monenlaisia oireita
Vaa’an lukemien tuijottamisen sijaan paino putoaa usein stressiä vähentämällä
