Suomessa tehdään vuosittain yli kolme miljoonaa paikkaushoitotoimenpidettä, ja paikkaushoito muodostaa merkittävän osan suun terveydenhuollon kustannuksista. Jopa puolet hammaslääkärien työajasta kuluu hampaiden paikkaamiseen ja paikkojen korjaamiseen. Kuitenkin paikkaushoidon yleisin syy, karies, on estettävissä ja pysäytettävissä yksinkertaisin keinoin.
Karies ei pysähdy paikkaamalla, painottaa uusi hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositus. Paikkaamalla estetään vain hampaassa olevan kariesvaurion suureneminen ja mahdollistetaan hampaiston kunnollinen puhdistaminen. Karieksen hoidossa ensisijainen tavoite on estää hampaiden reikiintyminen puuttumalla riskitekijöihin ja pysäyttämällä karieksen aiheuttamien vaurioiden eteneminen.
– Vastaanotolla tehtävät asiat ovat lyhytaikaisia. Todellinen työ tehdään kotona. Ainoastaan yhteistyöllä potilaan kanssa saadaan tuloksia, huomauttaa hammaslääketieteen tohtori Teemu Taipale.
Lasten hampaat reikiintyvät herkästi
Kariesvaurioita ja siten myös paikkaushoidon tarvetta on aikuisväestössä eniten yli 65-vuotiailla. Puhtaalle hampaan pinnalle ei synny kariesvauriota. Jos hampaassa havaitaan alkava kariesvaurio, joka ulottuu vasta hampaan uloimpiin kerroksiin, ei vauriota lähdetä yleensä paikkaamaan aikuisten pysyvissä hampaissa. Sen sijaan karieksen eteneminen pyritään pysäyttämään tehostamalla hampaan pinnan puhdistusta, fluoridien käyttöä ja muuttamalla ruokailutottumuksia.
– Paikkaus tulee kyseeseen vasta, jos kariessairautta ei ole saatu pysähtymään ja kariesvauriot ovat edenneet pitkälle, sanoo dosentti ja erikoishammaslääkäri Helena Forss.
Pienimpien lasten paikkaushoidon tarve on vähentynyt 1980-luvulta alkaen, mutta samalla laajat kariesvauriot kasautuvat pienelle joukolle pikkulapsia. Riskit karieksen lisääntymiselle kasvavat murrosiässä ja tuolloin myös paikkaushoitoa vaativien kariesvaurioiden määrä lisääntyy selvästi.
Lasten maitohampaissa reiät etenevät nopeasti pintaa syvemmälle ja hampaasta toiseen. Hoitoon tulisikin hakeutua heti, kun reikiä havaitaan. Jos esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijä huomaa, että lapsen hampaat ovat reikiintyneet, on hänen syytä olla yhteydessä lapsen vanhempiin tai neuvolan kautta hammashoitolaan.
– Teemme usein yhteistyötä neuvolan kanssa. Jos lasta ei tuoda hammashoitoon, olemme pyrkineet saamaan tilanteeseen ratkaisun terveydenhoitajan kanssa. Tärkeää on, että hoitamattomat hampaat saadaan hoidettua, sanoo hammaslääketieteen tohtori ja lasten hammashoidon erikoislääkäri Helena Yli-Urpo.
Hoitajilla tärkeä rooli suunterveyden sanansaattajina
Lasten hampaiden hoitamattomuuden suurimpia syitä on se, ettei ymmärretä karieksen nopeaa etenemistä. Helena Yli-Urpon mukaan taustalla on usein myös hammashoitopelkoa. Hän näkee, että hammashoitajilla ja muillakin hoitoalan ammattilaisilla on tärkeä rooli suun omahoidon edistämisessä ja karieksen ehkäisyssä.
– Hoitajat voivat hyvin vaikuttaa suunterveyden edistämiseen korostamalla esimerkiksi säännöllisiä ruokatottumuksia. Suurin osa lasten hampaiden reikiintymisestä johtuu juuri epäsäännöllisestä ruokailutottumuksesta. Lisäksi on tärkeää välittää tietoa hampaiden peruspuhdistuksesta – hampaiden harjaamisesta aamuin illoin ja fluorihammastahnan käytöstä.
Yli-Urpon mukaan hammashoitajilla on paljon tietotaitoa, jota kannattaa valjastaa hyötykäyttöön. Paikkakunnasta riippuen suuhygienistit ja hammashoitajat käyvät muun muassa valistamassa päiväkodin pikkuväkeä suunhoidosta.
– Lapset ovat todella otollinen yleisö painamaan mieleen ja oppimaan asioita. Jos resursseja on, kannattaisi suunhoitoon liittyvää opetusta lisätä nimenomaan päiväkodeissa.
Amalgaamista ollaan luopumassa
Kun paikkauksen tarvetta on, paikka tulisi tehdä mahdollisimman kestäväksi ja pitkäikäiseksi. Suositus on tehdä paikkaus valmiiksi yhdellä kertaa ilman väliaikaisia täytemateriaaleja aina, kun se on mahdollista. Yleisin paikkausmateriaali on yhdistelmämuovi. Keraamisia paikkoja voidaan käyttää laajoissa poskihampaiden korjauksissa. Maitohampaiden laajoissa vaurioissa suositellaan teräskruunuja. Amalgaamia käytetään paikkausmateriaalina nykyään hyvin harvoin, ja siitä ollaan luopumassa vuoteen 2030 mennessä. Hammaslääkäri valitsee täytemateriaalin vaurion laajuuden ja sijainnin mukaan ja suunnittelee hoidon yhteistyössä potilaan kanssa. Joskus hampaan poisto voi olla terveyden kannalta paras vaihtoehto.
Hammaslääkäriseura Apollonia julkisti uuden hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suosituksen 29. toukokuuta.
