Migreeni on yleinen ja pitkään tunnettu vaiva. Siitä kärsii noin joka kymmenes aikuinen. Naisilla migreeni on lähes kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Työelämässä se on varsin tavallinen lyhyiden sairauspoissaolojen syy. Kuvauksia migreenikohtauksista on säilynyt muinaisten roomalaisten ajoilta asti.
Tunnettuudesta huolimatta kohtauksia on vuosikausia hoidettu lääkkeillä, jotka on alun perin kehitetty jonkin toisen sairauden hoitoon, esimerkiksi verenpaine-, masennus- ja epilepsialääkkeillä. Ensimmäiset varta vastan migreenin hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat Suomessa olleet hoitovalikoimassa vasta muutaman vuoden ajan.
– Järjettömän iso harppaus migreenin hoidossa, kuvailee muutosta neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Hän on seurannut työssään migreenilääkkeiden kehitystä yli kolmen vuosikymmenen ajan, hoitanut migreenipotilaita ja tehnyt itsekin lääketutkimusta.
Ensimmäisenä markkinoille ehtivät migreenin biologiset estolääkkeet. Teho on vaikuttava.
– Suurella osalla potilaita kohtaukset on saatu pienenemään vähintään puolella. [Biologista estolääkettä] Erenumabia koskeva rekisteritutkimus osoitti, että se vähensi migreenistä johtuvia sairauspoissaoloja yli 70 prosenttia.
Biologisten estolääkkeiden rinnalle on sittemmin tulleet uudet tablettilääkkeet gepantit. Molempien kohteena on kehon pieni välittäjämolekyyli CGRP (Calcitonin Gene-Related Peptide), Migreenikohtauksen aikana CGRP-tasot kohoavat elimistössä, verisuonet laajenevat ja kipua aistivat hermot aktivoituvat.
– Biologiset estolääkkeet ja gepantit iskevät CGRP:n vaikutuskohtaan samalla tavalla kuin beetasalpaajat salpaavat beetareseptorit. Ne toimivat ikään kuin CGRP-salpaajina ennen kuin kehon kipureaktio ehtii käynnistyä.
Migreenin päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen biologiset lääkkeet on jo otettu mukaan.
Uudet lääkkeet vain vaikeimpiin tapauksiin
Uusien migreenilääkkeiden korvattavuuden edellytyksenä on, että kohtauksia on vähintään kahdeksana päivänä kuukaudessa eikä niitä olla saatu kuriin muilla lääkkeillä tai muut lääkkeet eivät sovi käyttäjälle. Käytännössä taustalla on oltava pitkä hoitohistoria.
Biologinen estolääke pistetään ihon alle yleensä neljän viikon välein.
– Annos ei imeydy salamannopeasti ja sen vaikutus voi väsyä ennen uutta pistosta. Päänsärkypäiväkirjoista näkyy, että useimmilla potilailla viikot kaksi ja kolme ovat yleensä täysin säryttömiä ja suurin osa kohtauksista on viimeisen viikon aikana.
Tablettilääke gepantissa lääkkeen pitoisuus on tasaisempi.
Perinteisempiin migreenilääkkeisiin verrattuna uusilla lääkkeillä on vain vähän haittavaikutuksia.
– Ummetus on mahdollinen haitta. Siihen saa helpotusta käsikauppavalmisteilla. Biologisesta lääkkeestä voi harvoin seurata allerginen reaktio.
Uudet migreenilääkkeet ovat tervetullut lisä hoitovalikoimaan. Eri lääkkeet täydentävät toisiaan, ja niitä voidaan tarvittaessa käyttää myös yhtä aikaa.
Jotkut ovat saaneet helpotusta esimerkiksi hermomyrkky botuliinista. Se on ensimmäinen kroonisen migreeniin hoitoon hyväksytty lääke. Sillä, kuten muilla aikaisemmilla migreenilääkkeillä, on ollut toinen käyttötarkoitus.
– Otsaryppyjä esteettisistä syistä silotuttaneet ihmiset huomasivat migreenikohtausten häviävän botuliinipistosten myötä. Pistos annetaan ihon alle, josta se rentouttaa lihasta ja estää muun muassa CGRP:n vapautumisen hermopäätteistä migreenikohtauksen aikana.
Botuliinipistoksia voidaan antaa myös purentalihasten alueella. Purentalihasten jännittäminen voi pahentaa migreeniä, ja pistoksella lihas saadaan rentoutumaan.
Nuoret väliinputoajina
Lääkkeistä saa ehtojen täyttyessä Kela-korvausta, mutta joillekin 50 euron alkuomavastuu ja yli 600 euron vuosiomavastuu voi olla liikaa. Ensi vuoden alusta alkuomavastuu nousee 70 euroon.
Myös botuliinipistokset voivat olla vähävaraisten ulottumattomissa. Botuliini on kroonisen migreenin hoidossa peruskorvattava, mutta hyvinvointialueiden käytännöt botuliinipistosten myöntämiseen vaihtelevat. Osassa hyvinvointialueita pistoksen voi saada muutaman kerran, minkä jälkeen hoidon jatkuminen on migreenikon omasta maksukyvystä kiinni. Yhden hoitokerran hinta on joitain satoja euroja.
Kela-korvausta uusista migreenilääkkeistä saavat ainoastaan täysi-ikäiset. Lääkkeillä ei olla tehty riittävästi nuorisotutkimuksia, jotta ne voitaisiin hyväksyä korvauksen piiriin, Markku Nissilä kertoo.
– Farmakologisesti ei ole mitään estettä antaa lääkkeitä, varsinkin mitä lähemmäs aikuisikää tullaan. Minulla on potilaita, joiden kanssa tuijotetaan kalenteria ja odotetaan, että hoito voidaan aloittaa.
Yläikärajaa migreenin lääkehoidoille ei ole.
– Botox-pistoksia en enää yli 70-vuotiaille laittaisi otsaan, mutta biologiset lääkkeet ovat sydän- ja verisuonitautien suhteen turvallisia, niiden käytölle ei ole sen puolesta estettä. Migreenin oireet myös iän myötä jonkin verran hiipuvat.
Kivuttomampaan tulevaisuuteen
Migreenin lääketutkimukseen satsataan paljon. Yhdysvalloissa on käytössä useita lääkkeitä, joille kenties saadaan viipeellä myyntilupa myös Eurooppaan. Huomio on erityisesti migreenin estohoidossa. Entistä parempaa hoitoa on luvassa, mutta ihmeitä ei Markku Nissilän mukaan kannata odottaa.
– Sanoisin, että ennemmin pääsemme syövästä eroon kuin migreenistä. Migreeni on genetiikan ohjaama sairaus. Siihen on yhdistetty 123 eri geeniä, eikä jokaista pystytä muokkaamaan tai sammuttamaan.
– Valitettavasti on pieni osa potilaita, joille uusistakaan lääkkeistä ei ole hyötyä tai niiden teho hiipuu ajan myötä. Kipumekanismit ovat silloin kenties menneet ihmisen kehossa pitkälle, kipu on ikään kuin poltettu ihmisen virtapiireihin.
Silloinkin kun migreeniä ei saada kokonaan estettyä, helpotusta voi tuoda kohtausten harveneminen ja migreenipäivien väheneminen.
Migreenin kohtauslääkkeet
- Kohtauslääkkeet tulisi ottaa mahdollisimman pian kohtauksen alettua.
- Ensimmäiseksi lääkkeeksi ehdotetaan tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia joko yhdessä tai erikseen. Kerta-annoksen on oltava riittävän suuri. Lisänä voidaan käyttää tarvittaessa pahoinvointilääkettä.
- Triptaanit ovat olleet keinovalikoimassa 1990-luvulta saakka. Niiden vaikutus perustuu pääosin CGRP:n vapautumisen vähentämiseen hermopäätteistä. Triptaanit eivät kuitenkaan sovi kaikille haittojen vuoksi, eivätkä auta migreeniauraan.
Migreenin estolääkkeet
- Toistuvia ja voimakkaita migreenikohtauksia voidaan ehkäistä estolääkkeillä. Lääkityksen tehoa seurataan päänsärkypäiväkirjalla. Sopiva lääkitys löytyy kokeilemalla.
- Perinteisiä estolääkkeitä ovat esimerkiksi verenpainelääkkeenä käytetyt sartaanit, beetasalpaajat, masennus- ja epilepsialääkkeet.
- Vaikean migreenin estohoitoon voidaan käyttää biologisia estolääkkeitä ja gepantteja. Molempien toiminta perustuu CGRP:n toiminnan estämiseen.
Lähteet: Migreenin Käypä hoito -suositus ja neurologi Markku Nissilä
Mikä on migreenin syypäänä pidetty CGRP?
- Migreenin uskotaan aiheuttavan pieni välittäjämolekyyli CGRP (Calcitonin Gene-Related Peptide), joka vaikuttaa kehon verisuoniin ja hermostoon.
- Migreenikohtauksessa CGRP-molekyyliä vapautuu hermopäätteistä. CGRP laajentaa verisuonia erityisesti päässä, mikä voi näkyä ulospäin ohimosuonen pullottamisena
- Biologiset estolääkkeet nappaavat CGRP-molekyylit ennen kuin ne ehtivät käynnistää kehossa kipureaktion. Gepantit puolestaan estävät CGRP-molekyylien tarttumisen vaikutuskohtaansa.
- CGRP-molekyylin yhteyttä vaihdevuosien kuumiin aaltoihin on tutkittu.
Lue myös: Migreenikohtaus vaatii nopeaa reagointia – Lääkehoidon aloitusajankohdalla on merkitystä
