Yleisin lääkkeiden aiheuttama sivuvaikutus on syljen erityksen väheneminen. Suuta kuivattavat esimerkiksi monet psyykenlääkkeet, parkinsonismilääkkeet, epilepsialääkkeet, verenpaine- ja sydänlääkkeet, allergialääkkeet, migreenilääkkeet ja närästyslääkkeet. Suomessa on markkinoilla noin 400 lääkettä, jotka vähentävät syljen eritystä, ja mitä useampi lääke on käytössä, sitä todennäköisemmin ne yhteisvaikutuksena lisäävät suun kuivumista.
Suun kuivuminen nopeuttaa hampaiden reikiintymistä. Huulet rohtuvat helposti eikä hammasproteesi pysy paikoillaan. Puhuminen ja nieleminenkin voi olla vaikeaa kuivan suun takia.
Kuivan suun kostuttamiseen voi käyttää keittosuolaliuosta tai haaleaa, laimeaa kamomillateetä. Vedenjuominen on hyvä ensiapu. Ruokaöljy tai apteekista saatava suugeeli auttavat häiritsevään kuivumiseen, ja myös ksylitolipastillin imeskely tai purkan pureskelu lisää syljeneritystä.
Suun limakalvoille lääkkeet voivat aiheuttaa arkuutta, haavaumia, punoitusta, vaaleita verkostomaisia juovia ja sieni-infektioita. Limakalvomuutoksia voivat aiheuttaa esimerkiksi solunsalpaajat, tulehduskipulääkkeet, diabeteslääkkeet, MS-taudin lääkkeet ja Crohnin taudin lääkkeet. Pitkäaikainen antibioottihoito voi näkyä suussa sieni-infektiona.
Epilepsian, reuman ja sydän- ja verisuonitautien hoitoon käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa ikenien liikakasvua. Esteettisen haitan lisäksi liikaa kasvaneet ikenet voivat vaikeuttaa hampaiden puhtaana pitämistä ja pitää yllä ientulehdusta.
Makuaistin muuttuminen on yleinen lääkkeiden haittavaikutus. Tavallisin on metallin maku. Joskus makuaistin häiriö voi kestää pitkäänkin, vaikka lääkkeen käytön olisi jo lopettanut.
Syövän hoitojen yhteydessä suun terveyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Suun kuivuminen, limakalvojen rikkoutuminen ja sitä seuraava kipu suussa, verenvuoto, makuaistin heikkeneminen ja nielemisvaikeudet ovat yleisiä syöpälääkkeiden sivuoireita. Jos joutuu oksentamaan usein, hampaisiin voi tulla pysyviä kiillevaurioita.
Haittavaikutuksista huolimatta lääkitys on yleensä välttämätön. Usein paras hoitokeino on ennaltaehkäisy: Säännöllinen hampaidenharjaus, hammasvälien puhdistaminen, säännölliset ruokailut ja ksylitolipastilli ruoan jälkeen. Hammaslääkärissä tai suuhygienistillä kannattaa käydä säännöllisesti. Vastaanotolle mennessä mukaan kannattaa ottaa ajantasainen lääkelista.
Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, HUS, Hammassirkku.fi
Lue myös:
Hammaspeikon sokerinen sielunelämä – Reikä hampaassa ei välttämättä oireile ollenkaan
Meneekö jännitys leukaan? Bruksaajan leukalihakset ovat liian kovassa treenissä
