Geriatrian erikoislääkäri Helka Hosia sanoo, että muistisairaalla käytösoireita tulee ja menee, ja ne muuttuvat.
– Tilanne ei ole stabiili, eikä jatku sellaisenaan loputtomiin. Oirekuva muuttuu sairauden etenemisen myötä.
Käytösoireen hoitoon on olemassa paljon enemmän lääkkeettömiä vaihtoehtoja kuin pillereinä ja pistoksina otettavia lääkkeitä.
– Ensisijainen vaihtoehto on lääkkeetön hoito hoitotyön keinoin sekä oiretta aiheuttavien tai pahentavien, muiden tekijöiden hoito, Hosia sanoo.
Jos päädytään lääkehoitoon, yritetään ensin hoitaa itse muistisairautta. Vasta viimeiseksi turvaudutaan käytösoireiden oirelääkkeisiin.
Joskus käytösoire on muistisairauden ensimmäinen oire. Esimerkiksi Alzheimerin taudin alkuvaiheisiin voi liittyä masennus- ja apatiaoireita, jotka voivat ilmaantua jo vuosia ennen muistisairauden toteamista. Moni tyypillinen oire, esimerkiksi levottomuus, vaeltelu ja aggressiivisuus, taas korostuu muistisairauden keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa.
Kipu, nälkä vai vilu?
Muistisairaan käyttäytymiselle, kummallisellekin, on aina jokin syy. Haasteellisen käytöksen takana voi olla kipu, infektio, vilu, nälkä tai tunne, jota muistisairas ei pysty ilmaisemaan ymmärrettävällä tavalla.
– Käytösoireiden taustasyiden poissulkeminen on äärimmäisen tärkeää, kun ihminen ei muista tai osaa ilmaista esimerkiksi kipua, sanoo Terveystalon ikääntyneiden lääkäripalveluista vastaava lääkäri Lars Konttinen.
Käytösmuutoksen taustalla voi olla kivun lisäksi hyvin arkisia asioita kuten ummetusta tai virtsaumpea. Konttinen neuvoo seuraamaan, meneekö ruokaa ja juomaa elimistöön, ja tuleeko elimistöstä vastaavia määriä ulos. Tai voisiko käytösoireen takana piillä matala verensokeri, nestevajaus, siitä aiheutuva päänsärky tai heikkouden tunne?
Hälinä voi turhauttaa
Kun ruumiilliset syyt käytöksen muutokseen on suljettu pois ja hoidettu, mietitään seuraavaksi ympäristön vaikutuksia, esimerkiksi provosoivia ääniä. Käytöksen muutoksen voi laukaista pienikin asia: hälinä, vieraat asiat tai muutokset. Usein ennakoiminen auttaa. Palvelutalossakin muistisairaan huoneen oveen koputetaan ennen sisään tuloa ja kysytään lupa asennon korjaamiseen.
Muistisairaalle tuttukin ihminen voi olla tapaamiskerralla uusi. Kohtaaminen saattaa laukaista pelkoa, levottomuutta tai aggressiivisuutta. Omainen, lääkäri tai hoitaja voi myös sekoittua muistisairaan mielessä ikäviä muistoja nostattavaan ihmiseen menneisyydestä, ja aiheuttaa käytöstä, joka vaikuttaa oudolta.
Muistisairas saattaa kokea hoitavan tai auttavan kosketuksen uhkaavana.
Lars Konttinen sanoo, että on keskeistä arvioida, ymmärtääkö ihminen hoitotoimia. Moni asiakas yrittää varjella omaa koskemattomuuttaan viimeiseen asti. Hoitotoimien yhteydessä aggressiivinen käytös saattaa nousta taistele tai pakene -refleksin tapaan.
– Vaikka muistilääkkeet ovat muistisairauksien ensilinjan lääkehoitoa, vaikuttavat ne myös käytösoireisiin. Lääkityksellä pyritään ylläpitämään tiedonkäsittelyä ja hahmotuskykyä. Yksi asia, mihin muistilääkityksellä pyritään, on että ihminen käsittäisi oman tilanteensa – asiakas ymmärtäisi, että ammattilaiset, jotka häneen kajoavat, ovat pitämässä huolta esimerkiksi asiakkaan hygieniasta.
Käytösoireen taustalla voi myös olla yksinkertaisesti turhautuminen ja joskus myös käytössä olevien lääkkeiden haittavaikutus.
Muistisairauden monet oireet
Kun puhutaan muistisairaan käytösoireista, tarkoitetaan muistisairauden aiheuttamaa haitallista muutosta käytöksessä tai tunne-elämässä. Käytösoire voi ilmetä esimerkiksi:
- masennuksena
- apatiana
- levottomuutena
- ahdistuneisuutena
- vaelteluna
- harhaisuutena
- persoonallisuuden muuttumisena
- uni- ja valverytmin häiriöinä
Lähde: muistiliitto.fi
Käytöksen muutos vai käytösoire?
Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskasen mielestä muistisairauksiin liitettävä termi ”käytösoire” on sanana ikävä ja terminä jopa harhaanjohtava. Se mitätöi sairastuneen persoonaa ja tarpeiden ilmaisua.
– Muistisairas ihminen reagoi ympäristönsä tapahtumiin ja omiin sisäisiin kokemuksiinsa aivan kuten jokainen meistä. Reaktiot voivat tuntua käsittämättömiltä tai kiusallisilta, mutta ovat usein muistisairaalle itselleen järkeviä ja loogisia.
Heiskanen puhuukin ”käytösoireiden” sijasta käytöksen muutoksesta ja haasteellisesta käyttäytymisestä.
Lääketieteessä muistisairauden käytösoire on vakiintunut termi. Toisinaan puhutaan myös neuropsykiatrisista oireista, joka viittaa oireitten aivoperäisyyteen ja korostaa käsitystä mielen ja aivojen erottamattomuudesta.
Milloin muistisairas hyötyy lääkityksestä?
- Masennukseen, ahdistukseen ja levottomuuteen voidaan tarvittaessa harkita mielialalääkitystä.
- Uni- ja valverytmin rikkonaisuuteen on käytettävissä uneen ja nukahtamiseen vaikuttavia lääkkeitä.
- Joskus ahdistuneisuuden, levottomuuden ja agitaation hoitoon käytetään antipsykoottista lääkitystä.
- Muistisairauksista Lewyn kappale -taudille tyypillinen piirre on toistuvat näköharhat, jotka voivat olla hyvin yksityiskohtaisia. Harha-aistimuksiin voidaan kokeilla antipsykoottista lääkitystä pienimpänä tehokkaana annoksena. Huomaa, että antipsykoottiset lääkkeet näyttävät kasvattavan aivoverenkiertohäiriön riskiä kolminkertaiseksi.
- Antipsykoottisen lääkityksen ei ole tarkoitus olla muistisairaalla pitkäaikaiskäytössä. Kaikki muistisairautta sairastavat ovat alttiita antipsykoottien sivu- ja haittavaikutuksille.
- Reseptit laaditaan lyhyelle ajanjaksolle. Lääkityksen vaikutusta ja jatkon tarvetta arvioidaan 3–6 kuukauden välein.
- Lääkärin tulee kyseenalaistaa lääkityksen indikaatio ja jatkaminen, sillä lääkityslistan ja käytössä olevan lääkityksen tulee olla ajantasainen ja vastata potilaan tarpeisiin.
Lähde: Lars Konttisen ja Helka Hosian haastattelut
Lue myös: Muistisairauslääkkeet helpottavat arjessa pärjäämistä
Näön heikkenemistä ja arvaamatonta käytöstä – muistisairauden ensi oireet voivat yllättää
Työikäisilläkin on muistisairauksia, ja niiden varhainen toteaminen on haasteellista
