Jopa joka viidennen lapsen puheenkehitys on viivästynyt. Varsinaisen kehityksellisen kielihäiriön diagnoosikriteerit täyttää noin seitsemän prosenttia lapsista. Diagnoosin voi saada yli 4-vuotiaana.
TAYSissa työskentelevä foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen käyttää mieluummin termejä kielenoppimisvaikeus ja kielihäiriöisyys kuin kehityksellinen kielihäiriö.
– Kielihäiriöisyys voi olla lievää, vaikea-asteista tai siltä väliltä. Vaikeusasteen määrittelyyn vaikuttaa oleellisesti kielihäiriöisyyden aiheuttama haitta lapsen toimintaan ja osallistumiseen kotona, päiväkodissa ja koulussa.
Kielenoppimisvaikeus voi ilmetä pääsiassa puhumisen vaikeuksina, mutta usein haasteita on sekä puhumisessa että kielellisessä ymmärtämisessä. Ymmärtämisvaikeus jää kuitenkin helposti piiloon. Kielihäiriöisillä lapsilla voi olla vaikeuksia myös kuullun erottelukyvyssä, muistitoiminnoissa ja kielellisessä prosessoinnissa.
Epäilys voi herätä päiväkodissa
Tavallisesti lapsi sanoo ensimmäisen sanansa noin yksivuotiaana, usein myös he, joilla myöhemmin todetaan kielenoppimisvaikeus. Aikuisten epäily herää, kun pikkulapsen käyttösanasto karttuu hitaasti tai puhe on pitkään epäselvää.
– Kielihäiriöinen lapsi tarvitsee selvästi keskimääräistä runsaammin sanojen kuulemista ja toistumista arjen normaaleissa toiminnoissa, jotta hän oppii uusia sanoja ja käsitteitä.
Puuttuvia sanoja lapset korvaavat eleillä, ilmeillä ja ääntelemällä. Kun puhe vähitellen lisääntyy, kielihäiriöisen lapsen voi olla vaikea pukea havaintojaan ja kokemuksiaan sanoiksi. Myös virheelliset sanarakenteet, ja puuttuvat tai virheelliset taivutuspäätteet saattavat viitata kielenoppimisvaikeuteen.
Usein huoli herää varhaiskasvatuksessa.
– Kotona arki vaihtelee päivästä toiseen yleensä paljon vähemmän kuin toiminta päiväkodissa. Päiväkodissa on enemmän uusia tilanteita, ja luonnollisesti enemmän myös ihmisiä, joten toimintakyvyn puutteet voivat tulla päiväkodissa esiin paljon selkeämmin, Asikainen sanoo.
Aina neuvolassakaan ei huomata
Joskus neuvolassakin voidaan ajatella, että ujous selittää lapsen puheen niukkuuden.
– Sanojen löytämisen vaikeus saattaa myös korostua vieraiden ihmisten seurassa, ja se voi näyttäytyä ujoutena.
Asikainen muistuttaa, että toisaalta puheliaisuus ei ole kielitaidon merkki. Suppeallakin sanavarastolla voi hyvin puhua pälpättää.
Kaksikielisten lasten mahdollisesti hidas puheen kehittyminen laitetaan herkästi monikielisyyden piikkiin. Heidät ohjataan usein tutkimuksiin myöhemmin, vaikka monikielisessä ympäristössä kasvavalla lapsella kielihäiriöisyyden aiheuttama haitta voi olla isompi kuin yksikielisillä lapsilla.
Normaalisti kieltä oppivan lapsen toimintakyvyn kehittymiselle monikielisyydestä voi olla etua.
– Kielihäiriöiselle lapselle monikielinen ympäristö tuo harvoin vastaavaa hyötyä.
Kuullut asiat voivat unohtua tosi nopeasti
Kielihäiriöinen lapsi tarvitsee paljon keskimääräistä enemmän toistoja tunnesanaston oppimiseksi. Tunnesanaston hidas karttuminen voi haitata tunteiden ilmaisemista, ja siitä voi seurata tunteiden käsittelyn ja loppukädessä tunne-elämän kehittymisen ongelmia.
– Tunnekuohun keskellä kenelle tahansa rakentavat sanat tulevat vaikeammin mieleen, ja kielihäiriöiselle vielä huonommin. Sananlöytymisvaikeuden ohella puheen epäselvyys vaikuttaa tunteiden ilmaisuun ja tapahtumista keskusteluun. Nyrkit tai muu ei-toivottu toiminta voivat löytyä helpommin kuin sanat.
Kielennoppimisvaikeus voi haitata kaverisuhteita, jos lapsi ei pysty kertomaan ymmärrettävästi omia leikki-ideoitaan tai ymmärtämään mitä leikkikaveri tarkoittaa.
Kielihäiriöisen lapsen kuulomuisti on suppea, joten hän voi unohtaa juuri sanotun ohjeen tai kehotuksen helposti.
– Tällöin on tärkeää toistaa kielto rauhallisesti, ja tarvittaessa rajoittaa kiellettyä toimintaa konkreettisesti sen sijaan, että rankaistaisiin tottelemattomuudesta, Asikainen opastaa.
Aikuisena haitta on pienempi
Ensimmäinen puheterapeutin arvio tehdään aina perusterveydenhuollossa. Puheterapia kuuluu hoitotakuun piiriin.
– Puheterapian lisäksi toimintaa ja osallistumista voidaan tukea paljon omassa arkiympäristössä. Arjen tukitoimet ovat tärkeitä lapsen kehittymisen tukemisessa, Asikainen korostaa.
Ne lapset, joilla puheterapeutin ja psykologin tutkimuksissa todetaan vaikea-asteinen kielenoppimisvaikeus siirtyvät yleensä erikoissairaanhoidon seurantaan.
Nykytiedon mukaan kehityksellisen kielihäiriön aiheuttaa lapsen perimä, joka vaikuttaa hermoverkostojen toimintaan ja toiminnan kehittymiseen.
– Lapsen ympäristökin vaikuttaa aina toimintakyvyn kehittymiseen, samoin kaikki, mitä lapsi ylipäätään tekee, kuinka paljon ja millä tavalla. Ihminen ei kehity yksinomaan perimänsä kannattelemana, Asikainen sanoo.
Kielenoppimisvaikeus on pysyvä ominaisuus.
– Se haittaa yleensä eniten pikkulapsena ja leikki-iässä, kun lapsen puhe ja kielellinen toimintakyky ovat vasta kehittymässä. Aikuisena työelämässä haitta on yleensä pieni, kun oman alan sanasto on tuttua.
Yhtä yleinen tytöillä ja pojilla
- Kielenoppimisvaikeutta on myös lapsilla, joilla on laaja-alainen kehityshäiriö, kehitysvammaisuus tai neuropsykiatrinen häiriö.
- Kuulovika vaikuttaa luonnollisesti puheen kuulemiseen, ja sen myötä puheen ja kielen kehittymiseen.
- Kielenoppimisvaikeutta on pidetty yleisempänä pojilla kuin tytöillä. Väestötason tutkimuksissa kielihäiriöisyyden esiintyvyydessä ei kuitenkaan ole todettu tyttöjen ja poikien välillä merkittävää eroa.
- Äännevirheitä (yleisimmin puheesta puuttuva r-äänne) on noin kolmasosalla leikki-ikäisistä. Kielihäiriöisillä lapsillakin on usein äännevirheitä, mutta ne liittyvät äänteiden, eivät kielen oppimiseen.
Osaamisvaatimukset kasvavat kouluiässä
- Kielihäiriöisyyden aiheuttama haitta saattaa tulla selkeämmin esiin vasta kouluiässä.
- Kielihäiriöiset lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan usein keskimääräistä hitaammin.
- Sanaston ja käsitteistön hallinnan puutteet voivat haitata oppimista ja keskittymistä. Joskus levottomuuden taustalla onkin kielihäiriöisyys.
- Jos lapsella on oppimisvaikeuksia, kannattaa aina tutkia myös kielellinen toimintakyky.
Lähteet: Kartalle kielihäiriöstä -webinaaritallenne, Aivoliitto
Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret), Käypä hoito -suositus Puheen ja kielen kehityksen vaikeudet lapsella, Lääkärikirja Duodecim