Lapsi voi sairastaa jopa 100 päivää vuodessa

Hengitystieinfektiot tarttuvat pieneen lapseen helposti, sillä immuniteettijärjestelmä ei ole vielä ehtinyt kehittyä. Alle kolmevuotiaat päiväkotilapset kärsivät infektio-oireista keskimäärin jopa sata päivää vuodessa.

lapsi sairastaa

On tärkeää muistaa huolehtia, että kuumeinen lapsi juo riittävästi vettä. Kuva Ingimage.

Lasten hengitystieinfektiot yleistyvät päiväkotien ja koulujen alkamisen myötä. Päiväkodin aloittavalla lapsella jopa puolen vuoden sairastelukierre voi olla normaalin rajoissa. Suomalaiset lapset sairastavat vuodessa viidestä kymmeneen infektiotautia. Taudit tarttuvat herkästi yhdessä leikkiessä joko jaetuista leluista tai pisaratartuntana.

Pienellä lapsella immuniteettijärjestelmä ei vielä ole ehtinyt kehittyä, joten hengitystieinfektiot tarttuvat erityisen helposti. Alle kolmevuotiaat päiväkotilapset kärsivät infektio-oireista keskimäärin jopa sata päivää vuodessa. Yli kolmevuotiaat sairastelevat jo vähemmän, keskimäärin 50 päivänä vuodessa. Lapsen vastustuskyky kehittyy merkittävästi noin viisivuotiaaksi asti, jonka jälkeen infektioiden määrä tasaantuu yleensä jo lähemmäs aikuisen tasoa.

Mainos

Lapsen yleistila on lämpömittaria parempi mittatikku

Flunssainen lapsi kiukuttelee ja heräilee yöllä itkemään parin tunnin välein. Ruokakaan ei maistu, mutta siitä ei vanhempien vielä tarvitse huolestua.

Erikoislääkäri Marjo Renko kertoo, että lapsi voi pärjätä parikin päivää ilman kiinteää ravintoa. Sen sijaan on tärkeää muistaa huolehtia, että kuumeinen lapsi juo riittävästi vettä. Lämmön nousu lisää nesteytyksen tarvetta huomattavasti.

Usein ajatellaan, että flunssaisen lapsen kuumeen korkeus kertoo, milloin on aihetta lähteä lääkäriin. Todellisuudessa lämpömittarin lukemia parempi mittatikku on lapsen yleistila.

Sairastelu on yksilöllistä lapsillakin. Vanhemmat erottavat usein hyvin, onko lapsella pelkkä pieni flunssa, vai onko kyse jostain vakavammasta. Renko muistuttaa, että heikkokuntoinen lapsi tulee kuitenkin aina tutkia, oli tällä kuumetta tai ei.

Hyvä käsihygienia ehkäisee välikorvatulehduksia

Erityisesti päiväkoti-ikäiset lapset ovat alttiita flunssan jälkitautina usein syntyvälle välikorvatulehdukselle. Aivan pieniä vauvoja suojelevat raskauden ja imetyksen kautta saadut vasta-aineet, ja suurin korvatulehdusriski on kuuden kuukauden iästä kahteen ikävuoteen saakka.

Renko muistuttaa, että välikorvatulehdusten ehkäisyssä auttaa hyvä käsihygienia, erityisesti syksyllä pahimpaan infektioaikaan. Syyt toistuviin korvatulehduksiin ovat kuitenkin yksilölliset ja voivat liittyä esimerkiksi korvan rakenteeseen.

On arvioitu, että jopa 60–70 prosenttia korvatulehduksista paranee itsestään. Monessa tapauksessa särkylääke riittää kivunlievitykseksi, eikä antibiootteja aina tarvita lainkaan. Jos korvatulehdus kuitenkin iskee joka flunssan päätteeksi, voi korvien putkitus auttaa katkaisemaan ikävän kierteen. Putkitusta harkitaan, jos korvatulehduksia on puolen vuoden sisällä yli kolme tai vuoden aikana enemmän kuin neljä.

Lähde: Terveystalo

Sinua voisi kiinnostaa myös

Keliakian hoito vaatii muruntarkkaa dieettiä – Vääränlaisesta ruoasta rajut seuraukset

Hoitamaton geneettinen sydänvika on tikittävä aikapommi – Sadat suomalaiset kantavat geenivirhettä tietämättä siitä itse

Aivotärähdyksen jälkeen tärkeintä on kehon ja mielen lepo